marttiissakainen

Budjettiriihi, hallituksen kasvojen kohotus

 

Hallitus piti budjettiriihen, jossa kypsää viljaa ei puitu vaan kuivateltiin vanhaa. Näkyvin saavutus taisi olla kolmen uuden ministerin nimittäminen. Päätös , joka olisi pitänyt tehdä jo hallitusta  muodostettaessa! Alunperin työ -ja oikeusministerin tehtävien antaminen yhdelle henkilölle oli suuri virhe. Jos maassa oli laskutavasta riippuen 350 000 - 400 000 työtöntä, josta yli 100 000 pitkäaikaisia, hallitusta muodostettaessa päätoiminen työministeri olisi ollut minimi. Mutta ei. Miksi?

Mitä muuta työllisyyttä parantavaa kuin uuden ministerin työhönotto hallitus teki? Muutamalta tuhannelta perheeltä päiväkotimaksujen poistamisen työllistävä vaikutus ei hetkauta eteen eikä taakse. Työllisyysongelma lakaistiin maton alle, josta se löytyy syksyllä uutta budjettia laadittaessa. Kustannuskello tikittää.

Ikiliikkuja hallintorekisterilaki sovittiin riihessä. Miksi? Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, muuten kokoomuksesta, kritisoi lain hyväksymistä talousvaliokunnassa. Hänen mielestään paineita tai vaatimusta EU:n komission taholta ei ollut. Suomi olisi aivan hyvin voinut jättää lain säätämättä. Minkä verran osakkeiden omistajatietojen piilottaminen ulkomaisiin rekistereihin mahtaa lisätä Suomen verotuloja puhumattakaan sen työllistävästä vaikutuksesta?

Jos hallitus luulee "kasvojen kohotus"-toimillaan - ja pikkunäpertelyllä saavansa maan asiat kuntoon, niin turhan pienissä kengissä hallitustaival jatkuu. Kohti ennen aikaisia vaaleja tällä menolla.

Hallituksen olisi pitänyt kääriä hihat ja ottaa työllistäminen tositoimien kohteeksi.

Tässä yksi ehdotus.  Perhe- ja Pk- yritykset ovat suurin työllistäjä Suomessa. Hyvin monella pk-yrityksellä on hyviä vientikelpoisia tuotteita, mutta ei riittävästi käyttöpääomaa eikä osaavia vientihenkilöitä. Miksi tälle sektorille ei tehty mitään? Halpakorkoisilla lainoilla ( lähes 0%-korko) ja siihen liitettävällä työllistämisehdolla saisi vipinää aikaan nopeasti.

Tuuleen kyllä tukimiljoonia kylvetään, mutta ei oikeaan rahaa tuovaan PK-sektorin uusvientiin.

Onkohan niin, että hallituksen lähtölaskenta on alkanut? Siksi heppoisin eväin ja optimistisin kasvuodotuksin työ jatkuu. Kahden prosentinkaan kasvu ei vielä lisää työllisyyttä. Nyt veikkaillaan 1.5 % kasvua. Tällä menolla  kaksi vuotta uusin vaaleihin on  turhan pitkä aika. Työttömyyden hoitokustannukset lienevät  vuositasolla 5-6 mrd.euroa.

Meikki ja hyväkään puuterointi ei poista kasvojen ryppyjä. Jäämme pettyneinä odottelemaan hallituksen syysriihtä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Pieni hallituskriittinen blogi Vappuriehaa hillitsemään.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Miksi pitäisi jäädä odottelemaan enää yhtään riihtä tai lisäministerien aikaansaannoksia, kun vuosikymmen on kärvistelty taantumassa ilman mitään konkretiaa? Toki jokainen kadunkulma on revitty auki ja remontissa velkarahan avulla, mutta aivan säälittävillä kasvuluvuilla mennään siihen nähden.

PK-yrityksen siirtäminen esim. Viroon kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen ja siellä asiat ovat valmiiksi kunnossa yrityksen parhaaksi. Se ei tietenkään tarkoita automaattista menestystä, vaan organisaation ja myyntipuolen on oltava ehdottomasti kunnossa.

Suomen kulu- ja kilpailurakenne nyt vaan ovat jo sellaiset, että siinä hyväkin myyntitykki haaskaa useimmiten aikaansa aivan turhaan. Kun oikeita menestysreseptejä ei ole, voi pärjätä ainoastaan asiakkaille valehtelemalla ja se on aika lyhytkestoinen tie yritykselle.

Kyllä tämäkin hallitus näyttää saavan tölkkinsä potkittua kautensa loppuun, jos koko hoito ei piakkoin ala tulla ryminällä syliin. Iso kuva viittaa siihen, että näinkin saattaa vuoden loppupuolta kohti mennessä käydä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ei kannata yleistää Suomen kilpailukykyä. On runsaasti sellaisia yrityksiä, joilla on huipputuotteita.Silloin hinta ei ratkaise. Toki tarvitaan lisää joustavuutta työehdoista nimenomaan paikallisesti sopimiseen. Työnantaja itse tietää parhaiten kuinka paljon voi maksaa palkkaa. Huono työnantaja saa huonoja työntekijöitä ja toiminta loppuu konkursiin.
Jäykkä ammattiliittojen ajama edunvalvonta nopeuttaa töiden siirtymistä pois Suomesta globalisaation vauhdittamana.
Pitää hoitaa syitä eikä seurauksia. Ei näytä paukut riittävän työmarkkinoiden uudistamiseen.
Matkailu avartaisi. Vaikka Ruotsin kautta Tanskaan oppiin.

Toimituksen poiminnat

Sivut