*

marttiissakainen

Onnelliset tanskalaiset pärjäävät

Kesää odotellessa hieman positiivista Tanskasta.

Tanska on ollut  ihmisten onnellisuutta mittaavien tutkimusten kestoykkönen. Tosin viime vuonna Norja kiilasi edelle. Euroopan onnettomin valtio oli Albania listauksessa sijalla 109.

Tanskaa ei ole siunattu Suomen tapaan metsillä, järvillä, peruskalliolla eikä liioin tuntureilla. Merien ympäröimän maan sää on vaihteleva, usein sateen ja  tuulen välimaastossa. Maanviljelys liitännäiselinkeinoineen on viennin selkäranka.

Tärkein luonnonvara on ihmiset. Perheet ja perheyritykset ovat tanskalaisen hyvinvoinnin  ydintä.

Moni suomalainen tuntee Lego - palikat, Maerskin rahtilaivat, Danfossin venttiilit, Carlsbergin panimot, Grundforsin pumput, Jyskin vuodevaatteet, Bestsellerin muotivaatteet: Only, Vero Moda... . Ne kertovat perheyritysten elinvoimasta.

Tanskalaisten välittömyys, huumorintaju, elämänilo, optimistisuus ja yritteliäisyys sekä kielitaito ovat kadehdittavia ominaisuuksia.

Rentoa on heidän suhtautumisensa myös  elämän nautintoihin. Viiniä ja väkijuomia saa jokaisesta ruokakaupasta. Silti humalaisia näkee harvemmin kuin Suomessa. Ehkä tanskalainen juo enemmän iloonsa kuin suruunsa. Suomessa asia taitaa olla päinvastoin.

Tanskalaiset kokoontuvat usein yhteisen aterian ja viinilasin ääreen rupattelemaan arkisista asioista. Saattaapa joku sytyttää sikarinkin. Tätä kutsutaan nimellä "hygge". Mahdoton suomentaa, mutta mukavaa yhdessäoloa hyvässä seurassa se on.

Ahkeria ulkomaan matkaajia niin työssään kuin lomillaan juutit kyllä ovat. Joka vuosi yli 10 000 nuorta menee ulkomaille opiskelemaan. Todistettavasti matkailu avartaa. Erään tutkimuksen mukaan tanskalaisten menestyksen salaisuus onkin  juuri paljossa matkustamisessa.

Tanska on tällä hetkellä Pohjolan vaurain maa. Yksi syy siihen on ainutlaatuinen asumisen rahoitus obligaatiosysteemillä. Asuntolaina irtoaa jopa 30 vuotta kiinteällä ja matalalla korolla. Nuoripari pääsee helposti käsiksi omaan "punaiseen tupaan ja perunamaahan". Ja varallisuus alkaa kasvaa.

Anteliaisuus ja avuliaisuus ovat myös tanskalaisia hyveitä. Maa on ollut pitkään YK:n kehitysavun antajien ykkösmaa.

Tanskan entinen pääministeri totesi, että Tanskalla on toinen jalka EU:ssa ja toinen Pohjoismaissa. He ovat valmiit livahtamaan kummalle puolelle tahansa tilanteen niin vaatiessa. Samanlaista dynaamisen herkkää tilanteen hallintaa kaivattaisiin Suomessakin.

Tanskan taloudella menee hyvin. Vienti vetää ja uusia markkinoita haetaan innolla. Kauppatase on tukevasti plussalla, työttömyys 5 %:n pinnassa ja yrittäjyys kunniassa.

Tanskan terveestä kansallisesta itsetunnosta olisi opittavaa myös Suomelle.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (132 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kuten tiedämme Tanska ei kuulu euroalueeseen.Kuten demokratiaan kuuluu siellä kansalaiset äänestivät eurosta. Tulos oli selkeä ei, vaikka valtaeliitti kävi kiivaan kampanjan euron puolesta. Uhkakuvia maalailtiin työttömyyden kasvusta, ulkomaisten investointien lopahtamisesta ja ties mistä. Totuus oli toinen.
Tanska on kylläkin sitonut kruununsa euroon, mutta valuutta voidaan irrottaa Sveitsin tapaan milloin vain, jos tarvetta on.
Toisin Suomessa. Emme saaneet äänestää. Loppu on historiaa - kallista sellaista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuten totesit Tanskan kruunu on sidottu euroon. Toistaiseksi sitä ei ole irroitettu siitä, joten Tanska olisi pärjännyt eurossa täsmälleen yhtä hyvin tähän asti.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Muuten asia niin, paitsi euromaiden tuki Kreikalle, Irlannille jne. on nyt jäänyt vähemmälle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Se ei kuitenkaan tanskalaistuotteiden kilpailukykyyn ole vaikuttanut.

Tanskalla on lähihistoriassa myös ongelmallisia aikoja. 80-luvulla puhuttiin Tanskan taudista, mika merkitsi valtion ylivelkaantumista ja ennätyksellisiä budjettivajeita yhdistettynä kotitalouksien velkaantumiseen. Tanskalaiset ovat kautta aikojen halunneet asua prameissa taloissa ja siellä on neliömäärä asukasta kohden asunnoissa keskimäärin Euroopan suurin.

Kun Tanskan tauti järkevällä talouspolitiikalla saatiin aisoihin alettiin puolestaan puhua "Tanskan ihmeestä". Se oli niitä aikoja, kun Suomessa alkoi syvä lama. Niin ne osat vaihtelevat eri maiden kesken.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #15

Poul Schlüterin vähemmistöhallitus aloitti talouden kuntoonpanon ns. "perunakuurilla" 1980-luvun lopulla. Sosiaalidemokraatit olivat pääministeri Anker Jörgensenin johdolla ajaneet Tanskan talouden kuilun partaalle.
Sieltä ylämäki alkoi todellisilla säästö/ elvytyskuureilla. Loppu onkin historiaa. Nyt Tanska on Pohjolan vaurain maa.
Oman lisänsä toi menestykseen Pohjameren öljy-ja kaasulöydösten hyödyntäminen.
Tehokas yritysten vientituki, maltilliset palkkaratkaisut,byrokratian purku,uuden ympäristöystävällisen teknologian kehittäminen mm.tuulivoima, pankkikriisien fiksu hoitaminen, joka toi valtion kassaan kunnon tulot jne.
Olivat toimenpiteitä, joilla maan talous saatiin jaloilleen.
Tanskassa PK- ja perheyritykset ovat kasvun moottoreita.Hyvä apu on myös tanskalainen kauppiastaito.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Paljonko mielestäsi maksaisi eurosta irtautuminen perheelle, jolla on 200000:n euromääräinen asuntolaina?

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mites nyt on käynyt yrityksille ja miten sitten kävisi? Niin pienille kuin isoille. Entäs työttömille/työttömyydelle?

Aina voi miettiä oman tilan kohtaloa mutta isossa maailmassa ei jokaista ihmistä voi ottaa huomioon... jos euro erolla Suomi saataisiin parempaan jamaan noin teidän velallisille voi sanoa vain voivoi...

Mutta onhan tämä nykyinen Suomen tilanne paljon omista poliitikoista kiinni. surkeita ovat olleet jo vuosien ajan...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tietenkin euroero aiheuttaisi oman valuutan devalvoitumisen, jos kysessä esim. markka. Ei niin hyvä juttu, kun valtiolla ja yksityisillä eurovelkaa liikaa.
Vienti ponkaisisi vauhtiin ja sitä kautta uutta työtä sitä haluaville. Pitkällä aikavälillä tase voisi olla positiivinen. Pitäisi saada ensin velkataakkaa kevennettyä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #64

"Vienti ponkaisisi vauhtiin ja sitä kautta uutta työtä sitä haluaville."

Palkankorotukset ponkaisisivat vauhtiin, siitäpä se riemu palkansaajille vasta repeisi, mutta se veisi myös nopeasti devalvaatiolla saavutetun kilpailukyvyn.

Näin siinä kävisi, näin on aina käynyt silloin markka- aikana.

Eiköhän pidetä vain tämä euro ja koitetaan vieläkin kovemmin sitä palkkamalttia ja sisäistä devalvaatioita.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #68

Ja annetaan talouden kasvun junnata 0-1%:n haarukassa ja välillä pakkasen puolella.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #70

Taloiuskasvusta voidaan päättää työehtosopimusneuvottelupöydässä, se olisi demokraattista. Devalvaatiot tehdään yllättäen epädemokraattisesti, siitä tietävät vain harvat etukäteen.

Myöskään valuuttakurssin vaihtelusta, valuutan arvon uppottamisesta, ei päätetä demokraattisesti. Valuutan arvoa alennettaessa talouskasvu kuitenkin ostetaan palkansaajien tilipusseista ja säästötileiltä otetuilla varoilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #76

Ei todellakaan tarvita enää mitään talouskasvua joka tuhoaa luonnon ja köydyttää ihmiset.
Raha on riesa. Ei enää kätevä vaihdon väline kuten oravannahat aikoinaan.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #118

Rahaton talous ei ole suotava sinun ja minun kannalta. Valtioko jakaisi ruuan asunnon ja vaatteet. Ehkä onnistuu tuhatvuotisessa valtakunnassa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #123

Sekin voisi olla mahdollista että kaupoista saisi tarvitsemansa.
Mutta nyt en ota kantaa siihen miten kansanhuolto järjesteetäisiin, vaan että rahan sijaan transaktiot, kaupatkin voitaisiin merkata suoraan johonkin. Pankit jäisivät välistävetäjinä pois.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #127

Rahattomassa taloudessa kaupat olisivat turhia ja työnantajat joutuisivat tarjoamaan työntekijöilleen palkan sijasta ruokaa, vaatteita, asuntoja, viihde-elektroniikkaa, lomamatkoja, kulkuvälineitä. kuten autoja.

Työnantajalla pitäisi olla tarjolla työtä vastaan kaikkea mitä ihminen tarvitsee ja haluaa, mutta miten työnantaja sitten tämän kaiken työntekijöilleen järjestäisi, jos sitä ei voisi hankkia rahalla, kun rahaa ei olisi.

Miten työnantaja voisi järjestää tuotteiden jakelun vaihdantataloudessa?
Sanoisin että hyvin hankalaa siitä tulisi ja olisi aika hurjapäistä lähteä kokeilemaan moista systeemiä, kun meillä nyt kuitenkin on olemassaoleva toimiva systeemi.

Rahayksiköitä on vain vieläkin liian paljon. Ei niitä rahoja oikeasti tarvittaisi tässä globaalissa maailmassa kuin yksi. Kun vain maailmalla päästäisiin tästä asiasta yksimielisyyteen niin moni pulma siinä kyllä ratkeaisi.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tulisi varmaankin maksamaan paljon.Riippuu mihin valuuttaan Suomi siirtyisi.
Euro olisi ihan hyvä kauppavaluutta viennissä dollarin ohella.
Kysymyksesi on hyvä siinä mielessä, että se osoittaa kuinka pitkälle on menty. Paluu takaisin on tosi vaikea. Onnistuu todennäköisesti vasta koko eurosysteemin romahduksen kautta. Yksittäisen pienen maan on vaikea taistella tutkainta vastaan.
Yhteispohjoismainen kruunu esim. voisi olla riittävän vahva valuutta, johon palata.
Pelkään pahoin ,että Suomen on käytävä meille "annettu" tie katkeraan loppuun saakka. Paras hoitaa kaikki velat pois ml.asuntovelat siihen mennessä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Nostin tämän kysymyksen juuri siksi esiin, että te ette euroerohuumassanne ole tätä asiaa tuoneet mitenkään esiin

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Siksipä asuntovelallisten kannattaisi nyt o-korkojen aikaan maksaa pois asuntovelkojaan.
Suomen EU-politiikka on ollut velkavetoista sitten Sauli Niinistön valtiovarainministeriaikojen. Hän yritti toppuutella, mutta hänen seuraajansa Suomen rahakirstun vartijoina ovat olleet löyhäkätisiä.
Olemme tukevasti matkalla kohti velka-, tulonsiirto-, työttömyys-ja lopulta konkurssiunionia. Kuka mahtaa sammuttaa Brysselin lasipalatsien valot viimeisenä?

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #9

Minulla itselläni on asuntovelkaisilla lapsia. Menot ja tulot ovat heillä tasapainossa. Mutta ylimääräisiin lyhennyksiin heillä ei ole varaa. Näin on lähes kaikkialla asuntovelkaisilla nuorilla perheillä. Eli neuvosi oli naurettava.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #13

Entä miten kävi niiden eurooppalaisten niin julkisten kuin yksityisten lainanottajien, joilla sattui olemaan Sveitsin frangiin sidottu laina pankkipomo Jordaninin tehdessä tunnetun kellutuspäätöksensä.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala Vastaus kommenttiin #17

Ei heiluta euron kurssia. Se on Suomen valuutta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #13

Naurettava, mutta niin on Suomen valtiollakin. Tässä onkin villakoiran ydin.
Olemme ylivelkantuneet sekä julkinen että yksityinen sektori.
Edessä pitkä marssi kohti tervettä taloutta, mutta kuka johtaa ja kenen ehdoilla?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ite sanoit että systeemi kaatuu, samalla kaikki valuutat menettää vaihtoarvonsa eli tulee totaalinen inflaatio kun rahakupla puhkeaa.
Joku on arvioinut,että maailman yhteenlasketut velat ovat kymmenkertaiset varoihin nähden. Mutta siitä on jo monta vuotta. Voi jo olla vaikka satakertaiset kun rahaa luodaan tyhjästä velkakirjoja ristiin rastiin myymällä jne. Kaikkiin temppuihin en ole perehtynyt. Elina Lepomäki varmaan tietäisi niistä paremmin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ite sanoit että systeemi kaatuu, samalla kaikki valuutat menettää vaihtoarvonsa eli tulee totaalinen inflaatio kun rahakupla puhkeaa."

Vaikka rahakupla miten puhkeaisi, mikään ei sinällään muuttuisi miksikään sillä rahahan ei sinänsä ole yhtään mitään, ei sen kummempaa kuin mitta jolla kaikkien realisten asioiden arvoa mitataan.

Realiset oikeat todelliset asiat siis jäävät vaikka rahaan ei enää uskottaisi maksuvälineenä.

Miten sitten menetellään kun rahaan ei enää uskota? Pitää keksiä joku muu mittatikku tavaroiden arvolle. Mikä se olisi? Oravannahkako, vaiko simpukankuori? Ei näillä esineillä taida olla paljon mitään arvoa tänä päivänä. Pitäisi keksiä jokin asia jolla on oikea pysyvämpi arvo, esimerkiksi kilo riisiä. Jos kilo riisiä olisi euron arvoinen, niin keskihintaisen auton hinta olisi kplmisenkymmentä tuhatta riisipussia ja samalla tavalla hinnoiteltaisiin kaikki. Koska riisiä on vaikeata liikutella maksuvälineenä, maksuvälineenä käytettäisiin tietenkin virtuaalista riisipussia, eli seteliä, tai bittirahaa, jonka arvoksi kuviteltaisiin riisipussin hintaa. Pankkiholveihin ei olisi talletettu riisipusseja, mutta velat ja saatavat kirjattaisiin tileille riisipusseina, kuten tänä päivänä ne kirjataan euroina. Rahan määrä ei riippuisi riisisadosta, vaan siitä miten paljon velkoja ja saatavia olisi kirjattu riisipusseissa mitattuna.

Entäs sitten ne velat. Vastoin kuvitelmia mitään velkaa ei ole ellei velalle löydy perijää. Ei siis ole mitään tyhjää velkaa, jolla ei olisi mitään saamamiestä. Kun velka maksetaan, tai jätetään maksamatta, kyse ei ole muuta kuin että euroissa tai riisipusseissa mitattu määrä realista rahassa tai riisipusseissa mitattavaa omaisuutta on joko velkojan tai velallisen käytössä.

Jos velka jää maksamatta se realiomaisuuden käyttöoikeus vain poistuu pysyvästi velkojalta, koska velallinen sen on jo käyttänyt, eikä pysty velkaansa maksamaan. Vekoja jää nuolemaan näppejään, mutta eihän siinä mitään sen kummempaa tapahdu kuin että velkoja menettää ylimääräisen omaisuutensa, jota ei ole alunpitäenkään tarvinnut, koska eihän hän olisi sitä kenellekään lainannut, jos hän sen olisi tarvinnut.

Tietenkään fiksu velkoja ei anna velaksi henkilölle joka ei pysty luotettavasti maksamaan velkojaan takaisin, joten omaisuutta menettävät vain vähemmän fiksut velkojat, eivät siis kaikki.

Ei tässä mitään sen kummempaa siis tapahdu vaikka luottamus rahaan katoaisi, eli se rahakupla sitten särkyisi. Velkojat vain menettäisivät omaisuutensa, elleivät sitten pystyisi sopimaan asian hoitoa velallisen kanssa vaikkapa riisipusseissa. Maailmassa alettaisiin kaikki arvot mittaamaan sitten riisipusseissa. Mikään ei muuttuisi, mitään reaalista hyvää ei katoaisi, vain se muutenkin kuvitteellinen ja imaginäärinen raha lakkaisi olemasta, mutta sitähän ei jäisi kaipaamaan muut kuin se velkoja. Velkojia ovat tässä tapauksessa myös kaikki ne jotka eivät ole ymmärtäneet sijoittaa ajoissa rahojaan realiomaisuuteen, kuten omaisuuteen. Tileillä rahana talletettu omaisuus katoaisi, samoin kuin tilipussin sisältö rahassa mitattuna, mutta työnantajan olisikin tietenkin pakko maksaa työntekujöilleen palkka riisipusseissa, kuvitteellisissa tietenkin. Riisipussi kun olisi se uusi vaihdon väline ja arvon mitta kaikessa vaihdannassa ja kaupankäynnissä.

Mutta miksi vaihtaa valuuttaa, eli arvon mittaa, kun meillä on jo hyvä ja luotettava mittaväline, tämä euro, jonka arvo ei horju ei heilu, kuten markka aikoinaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #121

Raha ei ole arvon mitta, kuin suhteellisesti ja väliaikaisesti. Mitalla on standardit kuten metrilla, kilolla, litralla.
Ei riisipussi ole mikään rahan standari. Ehkä olet huomannut, että sama tavara voi maksaa kaupassa tuplasti sen mitä huomenna.
Mitään riisipusseja ei tarvita vaihdon väliineenä virtuuaalisinakaan. Koska nykyisenä IT-aikana emme tarvitse enää vaihdon VÄLINEttä. Raha on ollut pitkiä matkojakin velkasuhteesta informaatiotiota kantava merkki. Se on ikään kuin yleistetty velkasuhde jolla rahan haltija voi periä saataviaan. Rahan vaihtoarvo perustuu sopimukseen. Sitä määritellään suhteessa toiseen valuuttaan ei mihinkään tavaraan.
Kultakannasta on luovuttu.
Olisiko kilo luotettava mitta jos sen standardi vaihtelisi milloin tahansa? Kaikki kauppojen vaa'at olisi säädettävä vähä väliä. Oletko huomannut miten paljon ruoka on kallistunut tämän vuoden aikana? Rahan vaihtoarvo on siis laskenut. Jos olet pienituloinen joudut tinkimään jostain. Pienituloiset enemmän kuin elinkustannusindeksillä on mitattu.
Mitä sitten luulet tapahtuvan, jos huomenna rahalla ei ole vaihtoarvoa? Luuletko todella, että kaikki jatkuusaman malliin. Minä luulen, että aika moista häslinkiä syntyisi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #122

"Raha ei ole arvon mitta, kuin suhteellisesti ja väliaikaisesti. Mitalla on standardit kuten metrilla, kilolla, litralla."

Raha on siitä erikoinen arvon mitta ettei sitä voida määritellä, kun ihmisten arvostuksia ei voi standardisoida. Joskus ihmiset arvostavat munakiloa enemmän kuin riisikiloa, joskus vähemmän, sama koskee silakkakiloa tai haukikiloa tai vehnäjauhokiloa. Arvostus vaihtelee saatavuuden mukaan, eikä sitä arvostusta voi eikä kannata standardisoida. Arvostukset vaihtuvat kuten osakkeiden arvostukset pörssissä ja se on oikeastaan varsin nerokas systeemi miten asia on hoidettu.

Joku yhteinen mitta näille kaikille eri tavalla arvostetuille tarvikkeille kyllä on oltava, olkoon se sitten euro, bitcoin tai riisikilo.

"Mitä sitten luulet tapahtuvan, jos huomenna rahalla ei ole vaihtoarvoa? Luuletko todella, että kaikki jatkuusaman malliin. Minä luulen, että aika moista häslinkiä syntyisi."

Itseasiassa monta kertaa on käynytkin niin että raha on menettänyt arvoaan. Devalvaatiossa se tapahtuu tosin vain osittain.

Italian Liira oli aikanaan sellainen valuutta jonka arvo laski valtavasti. Saksan markankin arvo laski jossain vaiheessa lähes nollaan, niin että riisikiloa varten tarvittiin miljoonia markkoja. Luku on hatusta temmattu, en muista enkä tiedä enkä välitä kaivaa oikeaa lukua, mitä riisikilo mahdollisesti maksoi arvonsa menettäneessä Saksan markassa.

Hässäkkähän siitä tulee kun rahalta katoaa luotto ja arvo, mutta ei siinä hässäkässä mitään arvokasta oikeasti minnekkään katoa, siinä vain jaetaan kaikki realinen arvokas tavara vähän eri tavalla ihmisten kesken.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Velat ovat ainakin satakertaiset tai tuhatkertaiset. Koko länsimainen talouskasvu perustuu velkaan ja rahan luomiseen tyhjästä. Tämä olisi ihan oman bloginsa paikka.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #124

"Velat ovat ainakin satakertaiset tai tuhatkertaiset. Koko länsimainen talouskasvu perustuu velkaan ja rahan luomiseen tyhjästä. Tämä olisi ihan oman bloginsa paikka."

Velat voivat olla vaikka miljoonakertaiset, raha on kuitenkin vain imaginääriyksikkö.

Tärkeää on vain se onko ihmisillä asuntoja, vaatteita, ruokaa ja kaikkea sitä krääsää minkä keskellä elämme. Jos sitä on, asiat on kunnossa. Se mitä ihmisellä on pankissa, rahaa tai velkaa, ovat toisarvoisia asioita.

Mutta kun raha menettää arvonsa siinä käy niin että velalliselta katoaa maksuvelvoite ja velkojalta katoaa oikeus velkoa saatavansa.

Mitä tarkoittaa puheet siitä että velat ovat tuhatkertaiset? Tyhjänpäiväistä pelottelua. Velat eivät voi olla maailmassa moninkertaiset saataviin nähden, jokaisella velkapennillä on joku perijä, muuten se ei velkaa olekaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #126

Emme tarvitse kaikkea tätä lunnonvaroja kuluttavaa krääsä josta suuri osa mene käyttämäätömänä kaatopoikalle. Hyvinvointi lisääntyisi huomattavasti huonolaatuista krääsää karsimalla. Elektroniikan suhteen olen kirjoittanut blogeissani, viimeiksi IT-alan pakko-opetuksesta.
Puheet moninkertaisista veloista tarkoittaa, että raha on fiktiivinen kupla ja mm. juuri sitä mitä sinäkin sanot.
Minä en väittänyt että velat on suuremmat kuin saatavat vaan että velat on suuremmat kuin varat.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #129

"Emme tarvitse kaikkea tätä lunnonvaroja kuluttavaa krääsä josta suuri osa mene käyttämäätömänä kaatopoikalle."

Emme toki tarvitse, mutta ihmiset haluavat silti sitä krääsää ja sen krääsän arvo muodostuu siitä meten paljon ihmiset sitä haluavat, ei sen mukaan miten paljon he tarvitsevat.

Neuvostoliiton suunnitelmatalous lähti siitä että ihmiselle annetaan mitä he tarvitsevat, ei välttämättä kaikkea sitä mitä he halusivat. Ei toiminut.
------------

"Minä en väittänyt että velat on suuremmat kuin saatavat vaan että velat on suuremmat kuin varat."

Raha on mitta jolla mitataan maailman resursseja. Tarkoittanet sitä että maailmassa on rahaa enemmän kuin resursseja. Rahahan on tavallaan myös sitä että rahan haltialla on oikeus rahassa mitattavissa olevaan osuuteen maapallon resursseista.

Toki on niin että tileillä ja sukanvarsissa, patjan alla ja sokeripurkin pohjalla voi olla rahaa enemmän kuin mitä maailmassa on resursseja, niin että jos kaikki päättäisivät muuttaa rahansa realiomaisuudeksi, realiomaisuus loppuisi kesken.

On kuitenkin aivan mahdotonta että rikkaimmat pystyisivät käyttämään niin valtavaa määrää rahaa mitä heillä on, heillä ei ole mahdollisuutta käyttää kaikkea. He voivat joko lahjoittaa rahansa, lainata ne eteenpäin, tai säilöä pankkiin tai piparipurkin pohjalle. Kaikkia rahaa ei koskaan realisoida smanaikaisesti, se on varmaa.

Toisaalta, jos tendenssi on se että rahaa käytetään enemmän kuin mitä maailmassa on resursseja, se merkitsee sitä että hinnat nousevat, rahalla ei enää saa realiomaisuutta yhtä paljon, sitä kutsutaan inflaatioksi. Inflaatio jatkuu kunnes realisoitavan rahan määrä ja arvo vastaa taas maailmassa saatavilla olevia resursseja. Säästäjät ovat toki silloin menettäneet osan omaisuudestaan ja velalliset ovat osittain päässeet veloistaan. Se on tämän inflaation ja muunkin rahan arvon alentamisen epäoikeudenmukainen puoli.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #131

En jaksa enää lukea samoja jankutuksia.
RAHA EI OLE MITTA. Tyhjällä ei voi maailman resursseja mitankään mitata.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #132

"RAHA EI OLE MITTA. Tyhjällä ei voi maailman resursseja mitankään mitata."

Mitä se raha sitten on?
Ei sitä voi käyttää edes Wessapaperinakaan, sitä ei voi kompostoida.

Setelimuitoista rahaa voitaisiin käyttää lämpö- sähkövoimaloissa energian tuottamiseen ja kolikot voitaisiin sukattaa metalliksi ja käyttää vaikka verkon painoina.

Bittirahalla ei ole mitään käyttöarvoa sen jälkeen kun luotto rahaan on hävinnyt.

Raha on kuin jumalat, pelkkää mielikuvitusta, eli uskon asioita.

Kun usko jumaliin loppuu, ne lakkaavat olemasta olemassa, niin myös raha.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #133

Justhan mä sen selitin, eikö mikään mene perille? Raha oli vaihdon väline. Nykyisin se on talousjärjestelmän tavoite ja näköjään ainoa tarkoitus. Raha on olemassa vain korviemme välissä.
Kuulostat rikkinäiseltä gramofoonilevyltä niin kuin ennenvanhaan sanottiin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #124

Kyllä niitäkin blogeja löytyy.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kun nyt nostit kysymyksen esille niin vielä kalliimmaksi Suomelle tulee pysyminen eurossa.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Eli Makkonen haluaa maksattaa koko euroeron Suomen nuorilla asuntovelkaisilla perheillä?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nuoret maksavat jo nyt työttömyytenä ja syrjäytymisenä vanhempien ohella. Ainoat voittajat nykyään ovat pääomasijoittajat ja ne joilla vielä on vakaa hyvinpalkattu työpaikka, palkat nimittäin laskee eurohuuman loputtua ainakin väliaikaisesti.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #11

Uusliberalismin myllyt jauhavat ja jatkavat tuhojaan ellei keskiluokka ja nuoret sekä opiskelijat nouse vastarintaan. Vaalejakin on niin harvoin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

"Uusliberalismin myllyt jauhavat ja jatkavat tuhojaan ellei keskiluokka ja nuoret sekä opiskelijat nouse vastarintaan. Vaalejakin on niin harvoin."

Pitäisi kai nousta vastarintaan näitä markka takaisin fantsuttelijoita vastaan. :)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #63

Uusliberalismilla on aika vähän tekemistä markan kanssa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Loppulaskun aika tulee vielä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kilpailu ja kilpailuttaminen on hiton kallista.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #61

Kilpailuttamisessakin pitäisi olla järki mukana. EU:n direktiivit tulevat siinäkin vastaan.
Vapaan kilpailun ihanuutta on saatu kokea kuoliaaksi saakka.Moni yrittäjä on kokenut sen selkänahassaan.
Kuka toisi toivon valonsäteen pimeyteen?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #65

Tässä eräs näkökulma markkinakilpailun seurauksista.
http://margaretablafield.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Kilpailun aiheuttama hävikki on massiivista todellisten varojen tuhlausta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #87

Markkinamyllytys vaatii koko ajan uutta. Muotivaatebisnes on hyvä esimerkki. Uusia malleja tulee liukuhihnalta ainakin 10 vuodessa made in China tai Taiwan jne. Alennusmyynnit hoitavat vanhentuneet mallit asiakkaiden laukkuihin ja muovirahan vingutus jatkuu. Samaan aikaan puhutaan vakavalla naamalla kestävästä kehityksestä!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #91

Siitä "kestävästä kehityksestä" olen lähettänyt monet tweetit vihreiden kellokkaille. Ihmettelen kuinka voi olla huomaamatta niin ilmiselvää ristiriitaa. Kehitys voisi olla kestävä vain vähentämällä tuotantoa Että mikä ekonomistinen aivopesu on kaikki politiikoita järki pyyhkinyt laidasta laitaan.
Taloustiede ei ole tiedettä vaan uskonto. Perustuu toden vastaisiin olettamuksiin.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #95

Todella kestävä kehitys voi perustua vain siihen ,että tuotetaan kestäviä tuotteita kertakäyttöhömpän sijaan kunnollisista raaka-aineista ja kierrätetään. Rahan ansainta ja ahneus ovat ajaneet kk:n ohitse.Perävalot vilkkuvat. Ehkä vielä näemme paremman huomisen tässä suhteessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Rahan käyttö ylensä on tullut nykypäivänä älyttömän kalliksia. Ajattele mitä koko rahapelin pyörittäminen maksaa todellisina resursseina arvioiden.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Mammona on ottanut vallan liian monessa paikassa ja liian monella sektorilla.
Ilmapiiri kovenee. Taistelu työstä ja toimeentulosta kovenee.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #66

Näin on. Kaikki lasketaan vaan rahassa."Hyödyntämisellä" tarkoitetaan rahaksi muuttamista. Miten kävikään kuningas Midiakselle?
Raha on globaalisti ja kansallisestikin täysin fiktiivinen arvo. Pitäisi laittaa todelliset arvot ja resurssit tärkeysjärjestykseen ja samoin ihmisten tarpeet.
Ei ole mikään ihmisoikeus saada kaikkia mitä mieli tekee kunhan pätikkää riittää.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #88

Entäpä jos rahalla olisikin oikea arvo? Vaikka kuparikolikolla painonsa arvo kuparissa.Nykyisellä bittirahalla ei ole nimellisarvoa lainkaan. Osakkeiden arvostakin iso osa on odotuksia.
Ehkäpä koko systeemi kaatuu ennen pitkään omaan mahdottomuuteensa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #92

Mihin hitossa sinä enää mitään kolikoita tarvitset informaation kantajina?? Meillä tieto välittyy valon nopeudella; ei tarvitse enää kantaa hopealaattoja kilokaupalla matkojen taakse kauppoja tehdäkseen.
Systeemi olisi kaatunut jo 1930 ellei valtiot olisi tulleet pelastamaan ja Keynes ja sen jälkeen on keksitty yhä uusia sääntelykeinoja.
Jonain päivänä rahapilvet haihtuvat avaruuteen. Ihan minä päivänä tahansa ja silloin ovat poliisi ja pelastuslaitos ja armeijakin helisemässä kaaoksen hillitsemiseksi. Parempi vaihtoehto olisi hallitusti muuttaa talousjärjestelmää järkevämmäksi.
Tää on tolkutonta touhua!

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #96

Sitä tarkoitin. Onhan oltava jotain, jolla mitataan. Olkoon se vaikka kultaa, hopeaa, kuparia jne.Ei me voida mennä takaisin luontaistalouteen. Globaali urbanisaatio on pitänyt siitä huolen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Olen yllättynyt siitä, että tämä keskustelunaihe jää aina euroeron kannattajien kirjoituksissa käsittelemättä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyse ei ole pelkästään kotitalouksien velasta, vaan myös valtion velasta. Sillä saattaisi olla vielä kohtalokkaampi vaikutus Suomelle, jos eurosta luovuttaisiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Kyse ei ole pelkästään kotitalouksien velasta, vaan myös valtion velasta."

No miltäs valtion velkaantuminen nyt eurossa näyttää, kasvaa vain eikä loppua ole näköpiirissä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Ja ilman euroa se kasvaisi rymäyksellä ehkä jopa 30% kun Suomen valuutan arvo devalvoituisi. Jos ei devalvoituisi, niin sitten markka ei myöskään toisi mitään kilpailuetua, jota niin kovin valuutan kautta peräänkuulutetaan.

Eikä Suomen valtion velka suinkaan ole nyt vapaassa raketoinnissa. Sitä kontrolloidaan hyvin tiukasti, mutta ahdingossa olevia kansalaisia ei voi sysätä vielä suurempaan ahdinkoon. Sosiaalipuoli vie Suomen budjetista suurimman osan yksittäisenä menoluokkana, mutta siitä huolimatta hallitusta kritisoidaan oikeistolaisesta politiikasta ja "pienen ihmisen" huomiotta jättämisestä plus erilaisista leikkauksista.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #21

Panostus tuottavaan työhön, kotimaisiin luonnonvaroihin, matkailuun ja vientiin
sekä perhe-ja PK-yrityksiin olisi lääke ahdinkoon. Miksi näin ei tehdä?
Nuoret mm. oppisopimuksilla töihin.Joustavuutta työmarkkinoille lisää.

Jaakko Paasonen Vastaus kommenttiin #29

Eihän tuo käy yksiin EU eliitin tavoitteiden kanssa,joka on Suomen saattaminen €u liittovaltio tilaan,juuri tällä tolkuttomalla velaotolla..ja annilla.
Velkaa velan maksamiseen. Tolkutonta.
Joku vuosikymmen sitten,noin niinkuin yritystasolla ,sitä sanottiin vekselikierteeksi..
jolle eiloppua tullut, ennenkuin pankki puhalsi pelin poikki ja laittoi takaajat maksamaan.. vekseli yrittäjän vipit.
No..Tänään,valtiotasolla takaajia ovat veronmaksajat,jotka näin pakoitetaan nielemään EU ja mm.tämä liittovaltio ajatus.
Härskiksi on homma luisunut..l

.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #54

Velka orjuuttaa. Liika velka orjuttaa liikaa. Kyse on vapaudesta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #21

Työtömyys vie vuodessa n. 6 mrd.euroa. Tarttis tehdä jotain.

Jaakko Paasonen Vastaus kommenttiin #40

Jopas satui somasti. Eikös juuri tuon verran ole kaikki hallitukset, kautta aikain,antaneet vuosittain yritystukia mm,voittoa tuottaville ja osinkoja jakaville pörssiyhtiöille valtion tukiarahaa,eli juuri tuon, 6000 000 000 €uroa?

Oikaista saa, jos olen väärässä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tähän pitää vielä lisätä kuntien velat yli 10 mrd.euroa. Syvällä taloussuossa ollaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Pekalle ja Juhalle: vaikkei puhuttaisi eron liittyvistä riskeistä, niin siitä olemme ilmeisesti samaa mieltä, että liittyminen euroon oli raskas virhe, niinkö?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #35

En ole siitäkään aivan samaa mieltä, kun ajttelee kuinka volatiili Suomen markka oli ja kuinka korkotaso markka-aikana heilui päätyen korkeimmillaan liki 20%:iin.

Suomen taloushan pärjäsi loistavasti kymmenen ensimmäistä vuotta eurossa. Virhe tehtiin Suomessa siinä, että laskusuhdanteeseen ja pankkiriisin aiheuttamaaan tilanteeseen ei osattu reagoida siten kuin yhteisvaluutan piirissä olisi pitänyt reagoida. Muistoissa elettiin edelleeen markka-aikaa eikä ymmärretty, että ulkoisen devalvaation sijasta käytettävissä oli vain sisäinen sellainen tai sitten jousto työllisyyden kautta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #35

Virhe oli kun euroon liityttiin ilman kansanäänestystä pelkällä hallituksen tiedonannolla. Näin kevyesti Suomi luopui omasta keskuspankista ja omasta rahasta. Miksi ei seurattu muiden pohjoismaiden esimerkkiä? Sopii kysyä Paavo Lipposelta ja Sauli Niinistöltä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Entä jos rahasta luovuttaisiin?

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #89

Oravan nahkat eivät riittäisi.Pian on edessä setelitön maailma, jos emme ole varuillamme ja käytä riittävästi seteleitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #93

Minun visioni on rahaton maailmaa. Valitettavasti tarvitsen joskus jonkun paperirahankin tai kolikon. Mutta maksupäätteet ovat ärsyttäviä, laskin yhdellä ostosreissulla käyttäneeni viisi erilaista mallia ja usein ne sanoo väärä vaikka ihan oikean koodin on antanut. Tai jumintuu jotenkin, silloin kommennan ääneen vaikka: no! ja jo tottele konekin kuin koira.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #106

Kommunismin perimmäinen tavoite on oikeastaan rahaton maailma. Niin sanotuilla utopistikommunisteilla tämä on selkeästi kirjattukin tavoitteeseen. Kun vallankumous oli tehty Venäjällä, siellä alettiin tehtaissa ensin maksaa palkka leipänä ja sillinä. Sellaisesta luovuttiin alta aikayksikön, syistä jotka jokainen varmaan ymmärtää.

Rahaton maailma toimisi ainoastaan, jos ei olisi olemassa resurssien niukkuutta lainkaan. Raha sen sijaan ohjaa niukkojen resurssien käyttöä. Niin kulutus- kuin tuotantopuolellakin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #108

Ei siltä näytä kun niukat resurssit "hyödynnetään" kaatopaikkalle ja varojen käyttö vain kiihtyy, koko homma on kääntynyt nurin. Martti Issikaisella oli hyvä esimerkki tekstiiliteollisuudesta joka kulutta todella paljon luonnonvaroja. Maailman suurimpia järviäkin on vuodatettu kuiviin...
Millä aikakaudella oikein elät, kun et tajua IT:n mahdollisuudet välittää informaatiota vaikka parhaillaan sitä käytät ja kun klikkaan menemään tämän viestin voit melkein saman tien lukea sitä. Eihän Venäjän vallankumouksen ja koko Neuvostoliiton olemassaolon aikana tällaista viestintäätekniikka ollut.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #108

Uusliberalismi puolestaan haluaa kaikista sidonnaisuuksista ( moraali, etiikka ja sosiaalinen vastuu ) vapautettua rahantekemistä ja sen kätkemistä verottajalta. Ikävä kyllä se on vallitseva aate juuri nyt.
Nobelisti Milton Friedman aloitti sen 40 vuotta sitten. Aate elää ja voi hyvin. Kasvava osa väestöstä voi huonosti. Tätäkö me haluamme?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #115

Emme tietenkään. Me joilla on vielä maalaisjärki tallella. Tolkuttomat ns. päättäjät haluavat vain päteä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #106

Rahattomia ihmisiä tulee lisää ja köyhtyvä keskiluokka supistuu. Se on globaali trendi sekin.Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat.
En silti haikaile rahattoman yhteiskunnan perään. Mistäs sen tietää,jos isot pojat innostuvat paukuttelemaan kovilla, niin saatetaan hyvinkin joutua takaisin luontaistalouteen. Tosin harvennein joukoin.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Enemmän kuin euroon sidotun kruunun vaikutusta onnellisuuteen miettisin hetken Tanskan meitä liberaalimpaa lainsäädäntöä. Vaaleilla valittujen poliitikkojen ja virkamiesten tarvetta puuttua saati verottaa kansalaistensa tekemisiä.
Ns holhousvaltioindeksillä 2017 (Nanny state index) Tanska on vasta sijalla 18 kun taas Suomi on ikävästi ykkönen. Vertailtaessa esim tanskalaisten nikotiini- ja alkoholituotteita koskevaa lainsäädäntöä ja verotusta niillä on totisesti syytä iloon.

Omaan alennustilaamme ei tässä tapauksessa ero unionista auta vaan antaa tietenkin paikallisille kalifeille vapaat kädet viedä asioita vielä ikävämpään suuntaan jos edes unionijäsenyydestä ei saisi enää hyötyä. Loppulasku sellaiselle on kovin suuri, jopa mittaamaton, kuten meistä jokainen nyt vaikka 60-80 -luvuilla maailmaa katselleena muistamme.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suomi voisi ottaa Tanskasta mallia vaikka rakennusbyrokratian purkamisessa.
Rakensimme talon 10 vuotta sitten Jyllantiin. Koko projektin aikana kunnasta ei kukaan käynyt kontrolloimassa tai tarkastamassa työmaata.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Suomen byrokratiassa on todellakin purkamisen paikka.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän täälläkään kukaan mitään tarkasta. Uudisrakennuksessa näin kerrostalon eristevillojen paljaina vikkotolkulla syyssateessa.
Parhaimmat tukkipuut saa kaataa lähiöiden pihoilta mielin määrin.
Tosin saattavat tarkastaa, että työntekijöiltä on työmaaluvat kunnossa.
Hyväveliverkostot kukoistaa nettiyhteyksienkin avulla.
Valvonta pitäis tiukentaa. Eikä järvien rannoille kerrostaloja rakentaa jne.
Kts. aiheeseen liittyvät bloggaukseni. linkkejä en viitsi enää laitta... Fb-sivulleni tänään jaoin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Tanskassa on joustavat työmarkkinat jo perinne. Kävin 90-luvun alussa sikäläisellä tehtaalla, joka kilpaili erään suomalaisen konepajan kanssa. Olimme suomalaisen yrittäjän kanssa varsin tyrmistyneitä kun tanskalainen yrittäjä/toimitusjohtaja kertoi sopineensa muutama kuukausi aikaisemmin noin 20%:n palkan alennuksista tilapäisesti (jos ja kun tilanne paranee palataan entiseen). Käynnistimme noin vuoden kuluessa suomalaisen tehtaan hallitun alasajon. Kilpailusta ei tullut kertakaikkiaan mitään. Ei Suomessa eikä varsinkaan viennissä. Markat ja kruunut olivat valuuttoina. Eikä devalvaatiokaan auttanut, koska ns. syvävedettävä teräs oli ostettava Ruotsista ja se muodosti 60% omakustannushinnasta.

Tanskalla on Ruotsiin kanssa noin 10 miljardin vientiyhteys Tuonti samansuuruinen). Saksasta Tanska tuo yli 15 miljardilla ja vie yli kymmenellä. Myös Norjaan ollaan lähes 5 miljardin tasolla. Mutta ne kuluttajabrändit kuten blogistin mainitsema Lego jne. Kuluttajatuotteita menee Kiinaan, USA:n Iso-Britanniaan yms yms. Kuluttajatuotteet työllistävät eivätkä ole niin suhdanneriippuvaisia. Mm. lapset pitävät synttäreitä ympäri vuoden ja heitä on paljon. Joustavat työmarkkinat ja monipuolinen tuotantorakenne. Mainittakoon että logistiikan puolella (konttilaivat)Tanska taitaa olla markkinajohtaja maailmassa. Tanska on verkostoitumisessa sekä maan sisällä että kansainvälisesti hoitanut hommat hyvin ja huomattavasti aikaisemmin kuin Suomi.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksassa tuollainen työehtosopimuksen avaaminen, millä vahingoitetaan myös saman alan yritysten kilpailutilannetta on laiton.Ihmettelen kovasti moisen säädön laillisuutta Tanskassakin.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

En tiedä Tanskan nykytilannetta. Paikallisesta sopimisesta silloin oli kysymys ja omistajan mukaan firman (joka oli varsin nimekäs) pelastamisesta. Siinä yksikössä oli noin 300 työntekijää. Tanskassa tämä yhtiö oli ainoa tekemillään tuotteilla. Samoin me Suomessa. Muualla Euroopassa oli toki valmistajia.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

Olisiko sitten parempi, että kaikki firman työntekijät laitettaisiin lopullisesti pihalle kuin laskea väliaikaisesti palkkaa?

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tanska on logistiikan maailman mestari. Suuri ero Suomeen on myös siinä,että meiltä puuttuu globaalit kulutustavarabrändit sekä se kuuluisa kauppamiestaito. Pitäisikö ryhtyä tuomaan tanskalaisia myyntimiehiä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä meidän pitäisi myydä, jota maailmalla todella tarvitaan?
Mitä kulutusta pitäisi kasvattaa suomalaisilla brändeillä?

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #107

Vaikka puutaloja, luomuruokaa, metsämarjoja , sieniä, kaloja, karjalanpiirakoita ja tietenkin saunoja sekä puhdasta ilmaa ja luontoretkiä kiinalaisille.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #114

Kaikkea tätä myydään ja viedään meiltä. Marjat riivitään niin, ettei niitä enää kasvaa ja jokamiehen oikeuksia käytetään lainvastaisesti kaupallisesti organisoiden.
Jääkö enää marjoja riittävästi niille, joille ne on tarkoitettu, joille ne saattavat olla elinehto.
Onko ilma enää kovinkaan puhdas Lapissakaan jos se myytäisiin kiinalaisille massaturismille kuljetuksineen ja moottorikelkkasafareineen?
Kestävä kasvua?
Mitkä kalat?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Surkuhupaisaa on, että Tanskasta viedään valtava määrä joulukuusia Ruotsiin ja viime vuosina niitä on sieltä myyty jopa Suomeen. Miksi me emme ala myydä hiekkaa Saharaan?

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tanskalaiset ovat tehneet myös joulukuusista bisneksen. Kasvattavat yli 11 milj.kuusta vuodessa, josta vientiin menee 10 miljoonaa kappaletta pääasiassa pihta-kuusta ( abies normannii ), jonka muuten on jalostanut suomalainen metsäntutkija Nordman.
Suomeen Tanskan kuusista tuodaan n. 100 000 kpl vuodessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Koska hiekat ja sorat menee kotimaiseen kulutukseen ihan liikakin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Suomessakin kasvatetaan joulukuusia, mutta Tanskassa lienee otollisemmat maat ja ilmasto halvempaan pikkukuusen tuotantoon.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tanskassa myös hyvä työttömyysturva. Siellä on myös ammattiliitoista irrallaan olevia erillisiä työttömyyskassoja. Arvatkaapa onko työehtosopimusten yleissitovuutta?

Jyrki Paldán

Todella mielenkiintoista, jos tuollainen jousto palkan suhteen löytyy. Mikäli väite pitää paikkaansa, kertoo se ainakin Tanskalaisten toimitusjohtajien surkeasta tasosta ja/tai maan huonosta sisäisestä kilpailutilanteesta.

Ei tarvitse olla mikään nero ymmärtääkseen että jos tuollainen jousto löytyy, joku sitä kokeilee käyttää häikäilemättä hyväkseen, ja se joka kokeilee, voittaa markkinoilla pienempien kulujen vuoksi. Seurauksena jokainen yritys joko "joustattaa" palkkoja alaspäin - tai kuolee, ja jousto muuttuu pysyväksi. Tanskan palkkatason perusteella noin ei ole tapahtunut, joten joko "jousto" korvataan jollain muulla valtion/ay-liikkeiden väliintulolla, tai Tanskan yritysmarkkinoilla kilpailu on surkeaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten pitää kilpailla? Yhteistyöllä päästään huomattavasti parempaan tehokkuuteen. Tuottavuus sattaisi kertaantua potensseissa ja tulos ylittää ennakko-odotukset.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kannattaa ottaa huomioon että yhteisvaluutta euro tarvitsee täyden liittovaltion yhteisine veroineen ja yhteisvastuineen. Näistä Ranskan uusi presidentti käy huomenna keskustelua Saksan Merkelin kanssa ja kysymys tulee väkisin jossakin vaiheessa esille myös Suomen eduskunnassa koska Suomen perustuslakia täytyy perusteellisesti muuttaa. Lämmittääkö yhteisvastuu suomalaisen veronmaksajan mieltä?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

#25

Unionin kärkikastissa olevalla veroasteella rasitettuina yhteinen budjetti, yhteisvastuu ja liittovaltio on suurin piirtein parasta mitä meille voi sattua.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Ja sinä luulet näiden harmonisoinnin olevan mahdollisista? Mieti nyt vähän vaikka kustannustasoa ja ilmastoa, mahdoton urakka.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Eli Suomen asema EU-liittovaltion pohjoisinpana provinssina tulisi sinetöidyksi.Kustannussäästönä voisi aluevaltuustoa eli eduskuntaa supistaa esim. 50 edustajaan. Säästöä syntyisi myös avustajakaartin ajasajossa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tanskan maantieteellinen sijanti, pinta-alan vuoksi lyhyet etäisyydet, ilmasto. Täässä muutama esimerkki joka "pelaa" kilpailukykyä Tanskan eduksi Suomeen verrattuna. Tanska on muista pohjoismaista poiketen vapaamielinen maa jossa ihmisten annetaan elää halujensa mukaan eikä siellä keskustella ja kinastella hallitustasolla kuuluvatko A-oluet marketteihin vai ei. Olemme omilla päätöksillä ajautuneet velkakierteeseen, eikä siihen ole myöskään suomalainen vientiteollisuus täysin syytön. Samat vaikeudet olisavat meillä olemassa vaikkka emme olisi koskaan euroon liittynyt. Niin kauan kun meillä on varaa Suomessa ylläpitää yli 300 kuntaa luottamus-ja virkamiehineen on jokseenkin turha syyttää euroa julkisista menoista ja velkaantumisesta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tanska teki kuntauudistuksen reilut 5 vuotta sitten. 300 kuntaa suopistettiin 98 kuntaan ja läänien tilalle 5 aluetta- region. Niiden tehtävät yli 95%:sti pelkästään terveydenhoito.Alueilla on myös luottamusmiesvaltuusta ja verotusoikeus. Hyvin toimii.
Ehkä nauraisivat, jos tietäisivät Suomen soteilut.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Tuossa Suomen kunta-asiassa tulee välillä mieleen, että haluavatko meillä ihmiset puoliväkisin maksaa ylimääräisiä veroja, kun pistävät kuntaliitoksille hanttiin viimeiseen asti. Jos todellakin ajateltaisiin kuntalaisten etua, kuntien määrä pitäisi meilläkin karsia kolmannekseen, eli noin sataan. Noita kuntaliitoksia luulisi jo kansalaisten vaativan, jos hiukankin haluaisivat keventää verotaakkaansa. Hallitus sanoo, että he eivät voi vaikuttaa kuntien asioihin, mutta käsittääkseni valtionosuuksien kautta rahoitetaan n.25% kuntien budjeteista, joten kyllä sitä valtaa pitäisi sieltäkin löytyä. Ja mikä huomattavaa kuntien sisäisissä leikkauksissa, siellä karsitaan palveluita tai väkeä aina siitä päästä, mikä heijastuu suoraan kuntalaisiin, se turhin ja kallein byrokratiaporras ei koskaan ole supistusten kohteena.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Myös ihmiset haluavat pitää tärkeimmät palvelut lähellä ja ovat valmiita siitä maksamaan vähän isompia veroja.
Melkein säännöllisesti kun kunta liittyy isompaan niin palvelut ym. Vähenevät/loppuvat kokonaan.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #57

Keskittyminen on kasvava trendi.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso Vastaus kommenttiin #57

Ei ne palvelut siitä mihinkään katoa, vaikka hallintoporras hoitaisikin laajemman alueen asioita. Pikemminkin kuntaliitoksilla pystytään turvaamaan kuntalaisille tärkeitä palveluita, eli sote-uudistuksen jälkeen varhaiskasvatusta ja opetusta paljon paremmin. Kuntasektori hoitaa myös paljon toimintoja ylisuurella porukalla ja kalustolla, jotka pystyttisiin hoitamaan huomattavasti edullisemmin yksityisen sektorin kautta. Tällaiset esim. kunnossapitoon liittyvät ja osin kausiluonteisetkin toiminnat lohkaisevat aimo siivun kuntien budjetista. Ainoa asia mikä siirtyisi kuntaliitoksissa kauemmas, olisi kunnantalo, jossa kenenkään harvemmin täytyy asioida. Oikeasti veronlaskuvaraa olisi huomattavastikin, jos kuntaliitokset toteutettaisiin niin, että palvelukseen jäisi vain kaikkein tarpeellisin porukka. Tällä hetkellä pienenkin kunnan budjetista menee useita miljoonia sellaisen porukan palkkoihin, joita ilmankin pystytään samat asiat hoitamaan, mutta samaan aikaan lakkautetaan kouluja, että säästettäisiin kymppitonni.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

Tanskassahan tehtiin suuri kuntauudistus vuonna 2007. Kuntien määrä tipahti 271 - 98. Siinäpä suomalaisille mallia, ihan valuutasta riippumatta.

Käyttäjän ManuKorkman kuva
Manu Korkman

Suomessa rakennettiin uusi hallintohimmeli maakuntaneuvoston muodossa. Kunnat säilyvät itsenäisinä, niiden tehtävistä vain suurin osa siirrettiin maakuntiin päätettäviksi. Saa nähdä mistä säästöt syntyvät. Naurattaisi ellei itkettäisi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Säästöt" syntyvät, kun ihmiset alkavat maksaa sekä kuntaveroa, valtionveroa että maakuntaveroa edellisten LISÄKSI.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

"Säästetään" verotuloissa, kun isot yksityiset palvelujen tarjoajat kotiuttavat sote-voittonsa paratiisisaarille.

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Vuonna 2012 tehdyn laskelman mukaan Tanska oli säästänyt jo 338 miljardia kruunua, koska ymmärsi olla liittymättä euroon.
Tanskan sotesta on tehty jo tutkimuksia, ja niiden mukaan uudistukset huononsivat demokratiaa, pidensivät välimatkoja, ja koko uudistus ei vähentänyt byrokratiaa niin kuin olisi pitänyt. Kritiikkinä mainittiin myös puute yleiskuvasta. Uudistusta jouduttiin parantelemaan monta kertaa sen jälkeen kun se ensin saatettiin voimaan, eivätkä kaikki ole siihen sittenkään tyytyväisiä. -Minusta tanskalaisten paras pointti on rohkeus ja avoimuus, ja tasa-arvo, mikä näkyy sekä palkassa, että ihmisten yhteistyökyvyssä. Tanskalaiset uskovat itseensä ja ovat hyvin isänmaallisia. -Maailmanlaajuiset taantumat ovat koetelleet myös Tanskaa, ja epävarmuus esim. sairauden tai työttömyyden kautta ovat joissakin tilanteissa vaikeuttaneet asunnon tai talon maksua. -Tanskan lähtöpointti oli kuitenkin niin hyvä, ja asenne, että kyllä ne kuitenkin periaatteessa pärjäävät, ja ovat tyytyväisiä elämäänsä.

http://politiken.dk/indland/art5396190/Vi-har-spar...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Avain on halu korjata virheet ja tehdä jotain eikä jäädä valittamaan. Sarja pieniäkin uudistuksia saa paljon aikaan kun suunta on oikea.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Tanskalla on toinen jalka euroopassa ja toinen jalka pohjoismaissa. Niin. Suomella on aivot Kremlissä joka estää Suomea kehittymästä Tanskan kaltaiseksi.

Koko Suomen toisen maailmansodan jälkeinen päätöksenteko on ollut rähmällään itään huolimatta siitä millainen järjestys siellä on vallalla. Nyt ne aivot pitäisi sieltä Kremlistä käydä hakemassa !

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Jos miettii, niin meillä meni paremmin silloin kun oltiin Venäjään kallellaan kuin nyt kun olemme Eu:hun.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Petri Pirskanen

Niin. Tanska, Norja ja Ruotsi eivät tee Venäjän kanssa kauppaa. Miksi ? Se ei kannata ja kaikki vienti on suunnattu länteen. Suomi roikkuu edelleen Venäjän kaupassa joka on 9 miljardia alijäämäinen. Miksi ? Koska Suomen pitää olla hyvissä väleissä naapurin kanssa ja kauppa Venäjän kanssa ei vaadi ponnisteluja. Miksi se Venäjä ei osta Suomesta mitään ? Ei koska Venäjä haluaa hajoittaa Suomea. Hyvää naapuria !

Täällä edelleen muistellaan hyviä aikoja, kun valmistimme Neuvostoliitolle verkkareita, nailoneita ja lenkkareita. Vastapalvelukseksi tuli ratapölkkyjä ja junanvaunun pyöriä. Ylijäämä on nyt jo sulatettu ja ratapölkyt lahonneet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #81

Suomalainen Neste tekee hyvää bisnestä venäläisellä öljyllä, pitäisikö voitollinen bisnes lopettaa sinun vinksahtanen ideologiasi takia?

"Neste saa huomattavaa kilpailuetua kilpailijoihin nähden teknisesti edistyneellä prosessillaan, jossa hyvin rikkipitoisesta venäläisestä raakaöljystä jalostetaan rikitöntä polttoainetta. Suurin osa Nesteen käyttämästä raakaöljystä on peräisin Venäjältä."
(wiki)

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #82

Jarmo Makkonen

Et huomaa riskiä jonka vuoksi Neste on naimisissa Urals öljyn kanssa. Neste ei voi muuttaa jalostusprosessia ongelmitta. Jotta Nesteen jalostamo voisi siirtyä Urals laadusta vapaille öljyn spot markkinoille ja hyödyntää edullista hintaa, pitäisi Nesteen jalostamojen jalostusprosessi uudistaa.

Nesteen taakkana on kantaa edelleen Neuvostoliiton aikaista bilateraalista öljysopimusta. Vaikea on nopeasti tilannetta muuttaa, vaikka suunta näyttääkin nykyisin oikealta. Öljyntuonti Venäjältä on kovasti vähentynyt viime vuosina.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #94

"Et huomaa riskiä jonka vuoksi Neste on naimisissa Urals öljyn kanssa."

Norjalla taas on riskinä Pohjameren öljy tai ainakin sen riittävyys. Tuskin kumpikaan luopuu kannattavasta bisneksestä, enkä keksi syytä miksi näin tekisivät.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #81

Tanska myi Venäjälle paljon maataloustuotteita kuten sianlihaa kunnes EU:n boikotti iski. Luulenpa, että vievät vieläkin mutkan kautta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kyllä Suomen aivot lepäävät nyt tukevasti Brysselissä. Kansan köyhtyminen jatkuu ja marssi kohti syvenevää unionia jatkuu.
Neuvostoliiton aikana sentään Suomi teki hyvää kauppaa itänaapurin kanssa. Uskon,että silloinkin aivot olivat tukevasti kotimaan kamaralla kaikesta huolimatta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Onnellisuutta ei voi mitata. Sitä "mitataan" yleensä kysymällä ihmisten arviointia omasta onnellisuudesta esim asteikolla 0-10. Joka ei siis ole mikään suhdelukuasteikko jolla voisi laskea esim. aritmeettista keskiarvoa. Useimmat mielipidetiedusteluun vastaavat sijoittavat oman onnellisuuskokemuksensa johonkin 7-8. Eri ryhmien onnellisuusvertailuissa erot ovat pienet ja voivat selittyä monesta syystä.
Tanskalaiset ehkä ovat "onnellisia" koska se kuulu tanskalaiseen stereotypian siinä missä suomalaiset ovat juroja ja synkkämielisiä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

En kyllä puhuisi stereotypiasta.Tanskalaiset ovat luonteeltaan suomalasia vilkkaampia keskimäärin. Kyllä sieltäkin jörökkejä löytyy.
Merien ympäröimän ja vaikeasti puolustettavan maan kansalaisten on syytä olla hyvää pataa vähän kaikkien kanssa. Ovat myös merenkulkijakansaa.
Vertaisin tanskalaisia lähinnä Suomen vilkkaisiin karjalaisiin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tanskassa poliitikot varmasti ajattelevat tanskalaisten etua koska tanskalaisilla menee paremmin, Suomessa tuo poliitikkojen etu tulee ensiksi. Yksikään Suomen hallitus ei ole euroaikana pyrkinyt sopeuttamaan Suomen taloutta euroalueen muihin talouksiin, kustannuskehityksen on annettu karata käsistä, verotus on ollut koko ajan raskaampaa, pääomatuloja lukuunottamatta ja byrokratia on oma taloudellisesti raskas lajinsa.

Käyttäjän janneaikio kuva
Janne Aikio

EU:n ulkopuolelle jääminen ei selitä Tanskan menestystä. Otit jo esille tanskalaiset brändituotteet, maailmanlaajuinen verkostoitumisen, markkinointiosaamisen, yritteliäisyyden ja yritysystävällisen ilmapiirin. Lisäksi täällä on mainittu kuntauudistus, joustavammat työmarkkinat, 1980-luvulla suoritettu tiukka talouskuuri, maltilliset palkkaratkaisut, byrokratian purku jne.

Se hyöty EU-jäsenyydestä on ollut, että Suomen on täytynyt ryhtyä sopeutumistoimiin kansainvälisen kilpailun takia, kun valuutalla ei voi enää kikkailla. On kyllä sanottava, että heikosti sopeutuminen on toteutunut. Tästä haluttomuudesta uudistua Suomi joutuu maksamaan kasvavana työttömyytenä, menetettyinä vientituloina ja hiipuvana toimelaisuutena jne. Työssäkäyvän keskiluokka joutuu kärsimään lisääntyvän verotuksen muodossa.

Kait tässä mennään hamaan tappiin saakka.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kyllä se on osasyy, mutta ei tietenkään selitä kaikkea maan menestyksestä.Tanskaa ei kuitenkaan sido euroalueen säännöt, joten politiikkaan jää Suomea enemmän toimintavapautta.
Ruotsikin on menestynyt euron ulkopuolella Suomea paremmin. Ruotsi puolestaan on kelluttanut kruunuaan euroon nähden.
Varsinkin 2008 finanssikriisin jälkeen Ruotsin vientiteollisuus sai merkittävää apua kruunun voimakkaasta devalvoitumisesta. Näkyi erityisen selvästi metsä- ja sahateollisuuden vientihyötynä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Varsinkin 2008 finanssikriisin jälkeen Ruotsin vientiteollisuus sai merkittävää apua kruunun voimakkaasta devalvoitumisesta. Näkyi erityisen selvästi metsä- ja sahateollisuuden vientihyötynä."

Tuon edun Ruotsi tietenkin menetti kun kruunu kellui takaisin oikeaan arvoonsa.

Jos Ruotsin valuutta uppoaisi, kuten markka- fantsuttajat haluaisivat upottaa markkaa, se olisi tietenkin erittäin paha asia Suomen metsäteollisuudelle, joka kilpailee alalla erityisesti Ruotsin kanssa.

Samalla tavalla markka- fantsuttajien markan upotuslinja olisi turmiollista Ruotsin metsäteollisuudelle.

Kysymys kuuluu onko tällaisessa rahan arvon pudotuskilvassa mitään järkeä?
Vastaus on ettei siinä ole järjen hiventäkään, hölmöläisten touhua se on.

Parasta olisi jos Ruotsi siirtyisi vakaan kruunun politiikkaan Tanskan tavoin, sitomalla kruununsa euroon, tai siirtyisi suoraan käyttämään euroa, se lopettaisi nimittän tällaiset hölmöläisten touhut, devalvaatiotouhut ja sen jälkeen Ruotsin ja Suomen metsäteollisuudet, kuten muukin vientiteollisuus, voisivat kilpailla rehellisin keinoin, tuottavuudella, laadulla ja hinnalla.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Tästä haluttomuudesta uudistua Suomi joutuu maksamaan kasvavana työttömyytenä, menetettyinä vientituloina ja hiipuvana toimelaisuutena jne. Työssäkäyvän keskiluokka joutuu kärsimään lisääntyvän verotuksen muodossa."

Näin valitettavasti on.

Jos tämä orastava talouskasvu nyt osoittautuu pitkäaikaisemmaksi, pysyviähän ne ei koskaan ole olleet, eivätkä tule olemaankaan, se viivyttää edekkeen välttämättömiä uudistuksia, joiden avulla Suomella menisi vieläkin paremmin.

Völttämättömät uudistukset jäävät taas seuraavaan laskukauteen ... valitettavasti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

En osannut valita minkä kommentin perään olisin tämän pukannut, joten laitetan se nyt omanaan.

Synkistelevät suomalaiset marisevat usein siitä, että jollain Euroopan maalla menee paremmin, kun siellä on fiksumpi hallitus j.n.e. Tässä pitää kuitenkin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja hyväksyä realiteetit.

Lasse Lehinen kirjoitti aikoinaan kirjan nimeltään "Euroopan Umpisuoli", jossa hän selkeästi tuki Suomen liittymista EU:hun sekä myös NATO:on. Suomen luonnehdinta Euroopan umpisuoleksi on varsin osuva. Pieni, erillinen kaukana oleva, vähäväkinen niemenkaistale, jota Eurooppa ei oikeastaan tarvitse lainkaan.

Suomi sijaitsee tarkalleen samoilla leveysasteilla kuin Alaska (jonka saaristo Tyynellä Merellä tosin menee Pohjois-Saksan tasolle). Helsinki on sama kuin Anchorage. Olemme eristyksissä merten takana ja idässä on edelleen suljettu mystinen suurvalta, joka saartaa Suomen myös sieltä päin. Pohjoisessa on sitten Pohjoinen jäämeri ja napa-alueet.

On kunnia suomalaisille, että näissä olosuhteissa olemme pystyneet tekemään maastamme modernin lnsimaisen yhteiskunnan kaikkine sen infrastruktuureineen ja pystymme edes jollain tavoin kilpailemaan myös taloudella ja elintasolla muiden kanssa. Stubbin&Co.:nn slougani Suomen pyrkimyksestä pysyä Euroopan "kovassa ytimessä" on ainoa tae sille, että asemamme edelleen voi pysyä vastaavana. Tässä kohden vertailuksi voisi ottaa juurikin Alaskan ja Beringinsalmen toisella puolella olevan Venäjän erot olosuhteissa ja kehityksessä.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Blogisti mainitsi tärkeän asian, sen ETTEI Tanska kuulu eurostoliitton. On suorastaan käsittämätöntä, että Tanska pärjää erinomaisesti, vaikka maa on Eu:n jäsen, ja Eu:han on direktiivitehtailuineen suurin ja merkittävin haittatekijä Euroopassa euron ohella.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Miten Suomen hallitus tulee suhtautumaan Macronin ehdottamaan yhteisvastuun lisäämiseen? Hallituohjelmassa on maininta vastuiden rajaamisesta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kyllä luokan kiltein oppilas tekee mitä ope sanoo.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Makkonen, vasta muutama viikko sitten EU=huippukokouksessa päätettiin siitä, että eu=maat voivat edetä integoitunisessa eri tahdissa eri asioissa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Lukkala, oletatko että Suomi saa päättää osallistuuko yhteisvastuisiin vaiko eikö? Oletan lähinnä että hallitus on hiljaa koko asiasta.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Se on todennäköinen uusi linjaus. Minkä kehän luulet Suomen valitsevan ulko vai sisä?

Käyttäjän hietanenkaija kuva
Kaija Hietanen

Kyllä ne EU:n määräämär Venäjän pakotteet on vaikuttaneet myös Tanskan kansantalouteen ja tuotteiden myyntiin ja sitä kautta myös työllisyyteen, juuri niinkuin Suomessakin, vaikka ei yhtä paljon. -Tanskan sotesta tuli vielä mieleen että sehän oli todella susi ja tuli kalliiksi yhteiskunnalle. Minusta maata ei vain voi johtaa liiketaloudellisin perustein, ja sitähän Suomessakin yritetään. -Tanskan sote maksaa 14,6 miljardia kruunua vuodessa ylimääräistä valtiolle, vanhaan systeemiin verrattuna, palkkoina ja eläkkeinä. Lisää työntekijöitä jouduttiin palkkamaan 35000. -En odota myöskään että meidän sote onnistuu täällä, sehän tehdään samoilla periaatteilla.
https://www.information.dk/telegram/2011/03/strukt...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut