marttiissakainen

Uusliberalismi - aate vailla vastuuta

Uusliberalismiin perustuvaa talouspolitiikkaa ns. vapaata markkinataloutta on harjoitettu viimeiset 40 vuotta.  Aikamme tunnetuin uusliberalisti lienee talousnobelisti Milton Friedman. Hänen oppejaan on laajasti sovellettu eri maiden talouspolitiikassa globaalisti. Margaret Thacher ja Ronald Reagan olivat tunnetuimpina uusliberalismin pelin avaajia harjoittamalla ns. monetaarista talouspolitiikkaa. 

Akateemikko Paavo Löppösen hiljattain julkistama kirja-" Vapauden markkinat" uusliberalismin kertomus - on tutustumisen arvoinen jokaiselle, joka haluaa paneutua nykyiseen globaaliin uusliberalistiseen talous-politikkaan ja sen syntyyn sekä taustoihin.

Globalisaatiota ja vapaata markkinataloutta on markkinoitu ikään kuin luonnonlakia ratkaisuksi talousongelmiin. Sen seurauksena kansallisvaltiot ovat velkaantuneet. Nehän joutuvat kantamaan vastuun työttömyyden hoidosta, työssä uupuneiden sosiaalisesta ja terveyden hoidosta sekä kansalaisten koulutuksesta ja terveyden hoidosta ym.

Monikansalliset konsernit ovat sensijaan menestyneet hyvin. Vapailla globaaleilla markkinoilla ne  saavat tuottaa tavaroita missä haluavat ( lue halpamaissa ), minimoida ja maksaa verot minne haluavat ( usein veroparatiiseihin piilotettuina ). Kasvavat voitot tuloutetaan osakkeenomistajien tileille. Pienempi osa uusiin investointeihin.

Köyhtyvät kansallisvaltiot saavat kontolleen globalismin ongelmajätteet.

Pitkälle vietynä uusliberalismin tavoite on vapautua kaikista rajoituksista.                                                            Talous ja vapaa rahan tekeminen,  globaali bisnes , on kaikki kaikessa. Sitä ei saa rajoittaa kaupan esteillä: valtion osuus minimiin, yksityistäminen ja kaiken kilpailuttaminen on ratkaisu. Tarkoitus pyhittää keinot kuten muinoin jesuiitoilla.

Demokratia nähdään enemmistön diktatuurina. Se on muka aikansa elänyt ja vain jarruttaa tehokasta toimintaa.

Kun taloudelliselta toiminnalta otetaan pois moraalinen , eettinen ja sosiaalinen vastuu kuten uusliberalismi julistaa, jäljelle jää kova rahan valta ja vahvemman oikeus. Eräänlainen viidakon laki.

Uusliberalismin hedelmät alkavat näkyä yhä selvemmin eri puolilla. Viime vuonna maailman 8 rikkainta miljardööriä omisti yhtä paljon kuin puolet maapallon väestöstä eli 3.6 miljardia ihmistä. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Sama trendi jatkuu.

Keskimäärin  maailman talous kasvaa vuosittain  n. 3 % ja siten elintaso paperilla kasvaa koko ajan. Väestö muuttaa suurkaupunkeihin työn perässä ja slummiutuminen jatkuu asuntojen kallistumisen myötä.

Tässä muutama ajatus Löppösen  kirjan inspiroimana.

Eipä ihme, että monet keskiluokan työjuhdat, nuoret ja opiskelijat etunenässä ovat alkaneet protestoida. Valtaeliitti kutsuu ilmiötä populismiksi.

Vaikuttaa, että kyseessä on syvä muutosliike, joka näyttää voimistuvan vaali vaalilta. Tarvittaisiin nopea korjausliike valtaa pitäviltä. Historian valossa on usein käynyt niin, että muutos tulee vasta joukkoliikkeen protestin kautta. Aika näyttää miten käy tällä kertaa.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Paavo Löppösen kirjan on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Vastapaino.
ISBN 978-951-768-573-3

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

pitänee lukasta kun vastaan tulee.

yks virhe tuossa kumminkin on. maailman talous ei kasva 3% vauhtia. se riittäisi pitämään työttömyyden kurissa. kiina kasvaa mutta muualla ollaan lähellä nollakasvua jos finanssi sektori putsataan numeroista. sehän ei tuota mitään, pelkästään muokkaa tulonjakoa.

ekp on laittanut reilun 2000 miljardia elvytykseen pankkien ja osakemarkkinoiden kautta ja lehtitietojen mukaan koko euroalueen kasvu selittyy öljyn hinnan laskulla, ei ekp toimilla.

sama rahamäärä jaettuna tasan jokaiselle eu asukille tekisi 5000 e nuppi ja tasan varmasti loisi kulutusta eli talouskasvua. jos kohdennettaisiin kaikkein köyhimmille, tulos olisi reipas kulutusjuhla.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Mikä maailman talouden todellinen kasvu lienee? Käytin yleisesti esillä olevia lukuja. Kasvu mitataan dollareissa. Dollarin ostovoima vaihtelee maittain. Esim. Kiinassa maaseudulla sinnitellään pitkälti keskimäärin yhden dollarin päiväansioilla luontaistaloudessa. Kansantuotteeseen lasketaan mukaan tosi paljon mikä useimpien mielestä on turhaa.
Bkt on vain mittari.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen Vastaus kommenttiin #6

myös selkeästi haitallinen toiminta kasvattaa bkt:ta. mut mä kyl sitä mielellään käytän koska se on helppo keino vertailla vuosia keskenään.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #18

Olsiko aika uudistaa bkt-keskeinen ajattelu?Pitäisi rakentaa jonkinlainen hyvinvointi-indeksi ja köyhyysindeksi rinnalle. Myös demokratiaindeksi voisi olla hyvä sinä ohessa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #20

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin Tilastokeskuksen sivuilta:

Kestävän hyvinvoinnin mittaamisen vaihtoehdot

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

myös selkeästi haitallinen toiminta kasvattaa bkt:ta.

Mitä se haitallinen toiminta on?

Sotaako ?

Turhaa matkusteluako ?

Turhan krääsän, kuten muotivaatteiden kulutustako ?

Huviristeilijöiden rakentamistako ?

Kaikkea sitäkö mitä kommunistivaltiot eivät tuottaneet?

Kaikkea sitäkö mitä minä en tarvitse?

Vai mitä se turha ja haitallinen on?

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

" Pitkälle vietynä uusliberalismin tavoite on vapautua kaikista rajoituksista. Talous ja vapaa rahan tekeminen, globaali bisnes , on kaikki kaikessa. Sitä ei saa rajoittaa kaupan esteillä: valtion osuus minimiin, yksityistäminen ja kaiken kilpailuttaminen on ratkaisu. Tarkoitus pyhittää keinot kuten muinoin jesuiitoilla. "

Olisiko tässä selitys entisiin ja nykyisin terrori iskuihin. Ilmeisesti globaali bisnes on vienyt osassa arabimaista ja afrikkaa elämisen edellytykset.

Nyt ilmeisesti siirretään näitä ihmisiä uusliperialismin hallitsemille makkinoille. Täällä on logistiikka, materiaali, raha ja tietovirtojen hallinta, mutta liian pienet markkinat.

Joten kaikki tulijat ovat tervetulleita rikastuttamaan näitä uusliberalisteja.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Osa terrorismia selittynee mainitsemallasi, jolloin se edustaa ääritoimenpidettä epätoivoisuuden ilmauksena. Voimattomuutena systeemiä vastaan.

Toinen terrorismin muoto on islamismin maailman valloitusideologia, joita mm. Isis ja Al Qaida edustavat.

Kolmas muoto on ns. valtioterrorismi, jota valtiot harjoittavat. Tästä suosittelen luettavaksi mm. Noam Chomskin kirjan "Valta ja terrori".

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Oikein hyvä valinta, Martti!

Meidän tulee puhua nyt uus-liberalismista ja sen ongelmista, koska se on saanut aikaan vastuuttomuuden liikkeen, minkä taakse pakoon pötkii iso osa maan ylimmästä johdosta, julkisen sektorin toimijat ja valtaisa osa yksityisen sektorin päättäjistä.

Olen tehnyt asiasta monia videoita, esimerkkinä tämä: http://metayliopisto.fi/ansaitsemme-paremman-tulev...

Ansaitsemme paremman tulevaisuuden kuin mitä tuo vastuuttomuuden periaate haluaa antaa. Se rämettää koulutuksen, politiikan, sosiaalisen sektorin ja kaupan käynnin eri muotoineen.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kiitos Erkki vinkistä. Jatka sillä tietoa tarvitaan, jotta ihmiset heräisivät unestaan. Vaikka tieto lisääkin tuskaa, on se parempi kuin tiedon nimellä levitetty propaganda riippumatta kuinka hienoissa kääreissä sitä tarjotaan.

Pahinta on ,jos kansa turtuu usein toistettuihin ns.faktoihin, jotka ovatkin valhetta. Monipuolisiin tietolähteisiin tutustuminen on hyvä keino mielen manipulointia vastaan.

Usein auttaa, jos tietää ketkä tai kuka on kulloisenkin tiedon takana. Elämme infosodassa ja mielen manipuloinnin aikaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Aikoinaan kommunistit yrittivät ratkoa ongelmia jotka liittyivät rikkaiden rikastumiseen ja rikkaiden rahat yritettiin kai jakaa köyhille, niin että köyhillä menisi paremmin ja rikkailla huonommin. Seurauksena oli että rikkailla meni tosi huonosti, menettivät henkensä, tai joutuivat vankilaan, jotkut saivat pitää henkensä ja vapautensa, mutta omaisuus meni. Rikkaudet kuitenkin katosivat jonnekin, eikä käyhän olot parantuneet ja pitemmällä tähtäimellä köyhät köyhtyivät kommunistimaissa verrattuna kapitalistimaiden köyhiin.

Populistit kai yrittävät ratkaista ylirikkauden ja köyhyyden ongelmat jotenkin toisella tavalla kuin kommunistit, mutta epäilen että jos populistit ryhtyvät toteuttamaan omaisuuden tasausta, seuraukset ovat samat.

Kyse on siitä ettei taloutta ymmärretä ja siinä ymmärtämättömyydessä sitten tuhotaan talouden perusta, eikä osata rakentaa mitään uutta perustaa.

Valtioiden velkaantuminen ei johdu pääomien keskittymisestä rikkaille, vaan se johtuu poliittisten päättäjien populismista. Ääniä ostetaan lupaamalla äänestäjille liikaa, enemmän mihin olisi varaa ja ne liiat lupaukset rahoitetaan velkarahalla.

"Viime vuonna maailman 8 rikkainta miljardööriä omisti yhtä paljon kuin puolet maapallon väestöstä eli 3.6 miljardia ihmistä. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Sama trendi jatkuu."

En tiedä pitääkö paikkansa, mutta jos pitää, entäs sitten.

Liioitellaan vähän lisää. Oletetaan että nämä kahdeksan rikkainta miljardööriä omistaisi puolet kaikesta maailman varallisuudesta ja oletetaan että tämä puolet kaikesta varallisuudesta on kiinni jossain tuottavassa toiminnassa, eli tehtaissa, kiinteistöissä, laivoissa, kaivoksissa, siis erilaisissa yrityksissä jotka tuottavat ihmisille palveluita ja kulutushyödykkeitä.

Jos tämä investointivarallisuus on arvioitu puoleksi maailman varallisuudeta niin toiset puolet kai sitten olisi ne hyödykkeet joita yrityksissä valmistetaan ja mitä ihmiset hankkivat, omistavat ja käyttävät. Eivät nämä rikkaat voi oikeastaan käyttää tätä valtavaa omaisuuttaan, se vain tuottaa heille lisää maaillista hyvää, tai sitten se tuottaa tappiota, riippuu liiketoiminnan kannattavuuvesta. Maapallon ihmisillä ei ole tälle investointiomaisuudelle muuta käyttöä kuin kenties tilapäisesti ylimääräisen pääoman sijoituskohteena. Yleensä ihmiset haluavat omistaa niitä kulutushyödykkeitä.

Jos taas ajatellaan että näillä kahdeksalla miljardöörillä olisi puolet maailman rahoista, eli niistä pelimerkeistä jotka merkitsevät hankintaoikeutta maailmassa vapaasti markkinoilla oleviin hyödykkeisiin. Kahdeksan rikkainta voisivat siis periaatteessa ostaa puolet markkinoilla saatavissa olevista hyödykkeistä ja muulle maailman väestölle jäisi se toiset puolet.

Mutta tilanne olisi varsin omituinen jos miljardöörit haluaisivat puolet maailmalla myytävänä olevista tavaroista, mitä ne niillä tekisivät. He kenties hankkivat itselleen jotain mukavaa, kuten risteilyaluksen, yksityisen suihkukoneen, helikopterin, jkartanon tai linnan, yksityisen gof- kentän ja muuta pienempää krääsää. Sillä tavoin ei kuitenkaan saa puolta maapallon pelimerkeistä kulumaan, ehkä prosentin tai pari prosenttia.

Loput 48% maapallon pelimerkeistä jää pankkiholveihin, tai ne sijoitetaan tuottaviin yrityksiin, joissa valmistetaan kulutustarvikkeita maailman väestölle, jolla kuitenkin on varaa ostaa niitä hyödykkeitä, koska heillä on puolet maailman pelimerkeistä.

Tämä on siis systeemi, toisten omaisuus on kulutustarvikkeissa ja toisten omaisuus on sijoitettu investointeihin joilla valmistetaan niitä kulutustarvikkeita.

Onko tämä nyt niin vaarallista? Ei minusta.
Sen sijaan voi olla vaarallista lähteä suistamaan systeemiä pois tasapainosta, silloin ei voi tietää mitä tapahtuu.

Toki systeemiä voi muuttaa ja pitää muuttaa, mutta se pitää sitten tehdä varovasti, kuten nobelistimme antoi ohjeeksi Suomen sote- uudistuksesta. Hänen mielestään sote- uudistusta olisi pitänyt tehdä vähitellen ja kokeilemalla eri systeemien toimiviuutta. Niin ne muutokset pitäisi minunkin mielestäni tehdä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Kyse on siitä ettei taloutta ymmärretä..."

Tuo ymmärtämättömyys on varsin laajalle levinnyttä, ja yksi sen keskeisimmistä ilmentymistä on se, ettei ymmärretä, mistä rikkaiden rikkaus tulee. Se tulee työläisten tekemästä työstä. Se ei tule siitä, että ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Tuo kaupankäynti vain jakaa jo ennestään olemassa olevaa rikkautta.

Mitä tulee vaurauden epätasaisen jakautumisen merkitykseen, olen kirjoittanut siitä muun muassa tässä blogikirjoituksessani: Kapitalistit tekevät tärkeää työtä yhteiskunnassamme – mutta heidän ei pitäisi.

Lyhyesti sanottuna upporikkauden arvo ei ole siinä, että voisi kuluttaa valtavasti, vaan siinä, että se rikkaus antaa omistajalleen yhteiskunnallista valtaa ja vesittää täten ihmisten välisen poliittisen tasa-arvoisuuden, jota toisinaan demokratiaksikin kutsutaan.

Mitä taas tulee valtioiden velkaantumiseen, niin se johtuu tosiaan siitä, että poliitikot haluavat olla mieliksi sekä veronmaksajille että sosiaalitukien ja hyvinvointipalvelujen saajille. Velkarahalla saadaan yhteiskunnalliset vastakkainasettelut lakaistua maton alle, ainakin joksikin aikaa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Yksi EU:n pääkomissaari Junckerin lausahduksia oli osuva:" Poliitikot kyllä tietävät mitä pitäsi tehdä, mutta eivät uskalla, koska menettäisivät äänestäjien kannatuksen ja sitäkautta vallan ".

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

"Yksi EU:n pääkomissaari Junckerin lausahduksia oli osuva:" Poliitikot kyllä tietävät mitä pitäsi tehdä, mutta eivät uskalla, koska menettäisivät äänestäjien kannatuksen ja sitäkautta vallan ".

Niin, ja tuo mpitää paikkansa. Demokratia on sitä että politikot yrittää olla kansan mieliksi, koska kansa valitsee päättäjiksi ne jotka ovat sille mieliksi.

Sen demokratian takia rakannemuutokset jätrtään tekemättä, koska kansa ei niistä tykkää.

Toisaalta, jos politikot tekisivät päätöksiä kansan tahdon vastaisesti, seurauksena olisi että kansa valitsisi valtaan pahimmat populismit, ja sitten ei ainakaan mitään edistystä saataisi aikaan, vaan tulisi tuollaisia brexit- Trump- tyylisiä vaalituloksia.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suuret ismit ovat kaatuneet vuoron perään: kommunismi, sosialismi, kapitalismi ( finanssikriisin hoidossa ). Vielä on jäljellä globalismi/ uuslibralismi. Sekin horjuu.
Kaksi uskonnollispoliittista ismiä havittelee yhä maailman laajuista imperiumia islamismi ja katolinen kirkko.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Ei kukaan ole duunarin puolella. Kapitalistit yrittävät alipalkata ja ylihinnoitella heidät hengiltä kun taas sosialistit yrittävät verottaa heidät hengiltä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jos puhutaan oikeasta sosialismista eikä sosialidemokratiasta, niin sosialistit haluavat, että kansa olisi kollektiivisesti oma työnantajansa. Tällöin vastakkainasettelu työnantajatahon ja palkansaajatahon välillä lakkaisi; se olisi yksi ja sama taho.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Toinen mahdollisuus on, että työläiset omistaisivat osakkeita työantajafirmoistaan ja bonukset lankeaisivat kaikille eikä vain terävimmälle johdolle eli harvoille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #14

Tuo on vanha kommunismin perusidea, jota on sinänsä vaikeata vastustaa.

Ongelma talouden kannalta on siinä että pystyvätkö työläiset pitämään sellaisia pääomia joita tarvitaan kun investoidaan johonkin tuottavaan, siis kapitaalin kannalta tuottavaan. Tuottavuushan edellyttää kuitenkin sitä että tehdään jotain jolla on kysyntää ja tarvetta, menee siis kaupaksi. Valinnan siitä mikä on tarpeellista tekee kuluttaja supermarketissa, eikä, kuten kommunismissa, joku valtion byrokraatti virkamies.

Kannattaako työläisten pitää yllä sellaista kapitaalia, työläisillä, toisin kuin kapitalisteilla, kun on aina tarvetta myös henkilökohtaiselle kuluttamiselle, toisin kuin kapitalistilla jolla jo kaikkea on, sitten kun se huvipursi, suihkukone, helikopteri ja kartano on tullut jo hankittua.

Sama ongelma on siinä jos valtio omistaisi tämän sijoituskapitaalin joka nyt on siis kapitalisteilla. Kansa vaatisi sen rahan omaan käyttöönsä, eikä siitä riittäisi sijoittamiseen.

Kapitalismi perustuu siihen että on olemassa niitä vapaita pääomia joita sijoittamalla luodaan sekä ne työpaikat´joita työläinen tarvitsee, että myös ne kulutustarvikkeet jotka työläinen sitten ostaa.

Suömessa ei tosin tehdä kulutustarvikkeita mutta Suomessa tehdään investpintitarvikkeita joita viedään ulkomaille ja joita tarvitaan kulutustarvikkeiden tekemiseen. Suomeen kulutustarvikkeet tuodaan pääosin ulkomailta. Suomi siis elää siitä että on olemassa kapitaalia, eli pääomia joilla ostetaan investointitarvikkeita.

Lisäyksenä vielä se että haluan määritellä vielä sen mitä tuossa yllä tarkoitan työläisellä. En tarkoita työläisellä mitään tavallista mielikuvaa haalaripukuisesta ja likaisesta duunarista, proletaarista, vaan tarkoitan ketä tahansa pienituloista, keskituloista tai suurituloista yksityisen tai julkisen sektorin tyontekijää, valkokauluksista tai sinikauluksista, sorvaria, roskakuskia, postinjakajaa, lääkäriä, opettajaa, poliisia, palomiestä tai koulutettua yliopiston luennoitsijaa.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Sitä on kokeiltu isossa mitassa ja huonoin tuloksin.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ns. keskiluokka on mainitsemassasi tilanteessa. Siihen kuuluu myös mainitsemasi ammattiduunarit. He tätä rulettia pyörittävät.
Rikkaat välttelevät veroja ja köyhät eivät puolestaan pysty niitä maksamaan vähistä tuloistaan. Taakka jää supistuvan keskiluokan kannettavaksi.Just let´s go on svimming.

Käyttäjän RaunoLintunen kuva
Rauno Lintunen

Martti Issakainen kirjoittaa asiaa. Pari kommenttia on kuitenkin paikallaan.

Suomen nykyinen hatara bkt:n kasvu on velkaa. Maksamme yhdessä kapitalistien voittoja, sitten talouden ja politiikan eliitti ottaa ne omaksi ansiokseen.

Uusliberalismi ja siinä kuin keynesiläisyys kapitalismin suhdanne.

Keynesiläisyys oli sotien jälkeinen vastaus työväenluokan ja kommunistisen liikkeen voimistumiselle, uusliberalismi on vastaus päinvastaiselle kehitykselle.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Keynesiläisyys oli sotien jälkeinen vastaus työväenluokan ja kommunistisen liikkeen voimistumiselle, uusliberalismi on vastaus päinvastaiselle kehitykselle."

Tuollaisia määritelmän mukaisia "ismejä" ja "syyksiä" ei pitäisi käsitellä ideologian tasolla, vaan työkaluina joita otetaan käyttöön tarvittaessa. Joskus tarvitaan sahaa, joskus kirvestä, talttaa, vasaraa tai ruuvimeisseliä. Myös uusia työkaluja voidaan kehittää tarpeen tullen, tai inspiroida toisia välineitä eri tarkoituksiin.

Kapitalismissa tarvitaan sekä pääomia, että kuluttamista. Jos jotain puuttuu, vaikkapa kapitaalia, tai rahaa kulutettavaksi, systeemi sakkaa ja jumittaa.

Voi olla hyväkin asia että pääomat ovat harvojen käsissä, eivät pääse kuluttamaan niitä ja niin sitten on olemassa pääomia kun investointeja tarvitaan kulutuskysynnän täyttämiseksi.

Jos pääomat, se kapitaali, olisivat kansalaisilla tai valtiolla, se kulutettaisiin, eikä sitä sitten enää olisi kun sitä tarvitaan.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Jos pääomat, se kapitaali, olisivat kansalaisilla tai valtiolla, se kulutettaisiin, eikä sitä sitten enää olisi kun sitä tarvitaan."

Vielä 1800-luvun alkupuolella USA:ssa puolustettiin orjuutta melko lailla samalta maistuvilla puheenvuoroilla.

Orjat esitettiin tyhminä omaa etuaan ymmärtämättöminä ja laiskoina otuksina, jotka saisivat olla kiitollisia siitä, että orjaisäntä laittaa heidät tuottavaan työhön niin että he ovat hyödyllisiä niin itselleen kuin yhteiskunnallekin. Ja orjaisäntä on palkkionsa ansainnut, kun tekee noin jaloa yhteiskunnallista työtä että valjastaa luonnostaan tyhmemmät ja laiskemmat otukset tuottavaan työhön.

Orjienkin keskuudessa vallitsi varmasti laajalti se käsitys, että orjat eivät tulisi toimeen ilman orjaisäntää, koska kuka sitten antaisi orjille ruoan, vaatteet, asunnon ja muut tarvittavat tarvikkeet, jos ei olisi orjaisäntää niitä antamassa.

Nykyään näemme tuon saman asenteen palkkaorjien keskuudessa.

Historia osoittaa kuitenkin, että sosialistiset yhteiskunnat ovat toimineet monissa suhteissa paremmin kuin kapitalistiset. Vielä nykyään esimerkiksi Venäjällä ihmisten enemmistö on sitä mieltä, että elämä oli parempaa Neuvostoliiton aikana.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Vielä 1800-luvun alkupuolella USA:ssa puolustettiin orjuutta melko lailla samalta maistuvilla puheenvuoroilla."

Eipä tuo asia ole siitä muuksi muuttunut. Työn orjiahan me kaikki työläiset olemme. Ihan kaikki eivät sitä orjuutta ole hyväksyneet, yrittävät elää työtä tekemättä. Heitä sanotaan väliinputoajiksi, syrjäytyneiksi, luusereiksi ja ties miksi. Totuus on kuitenkin että nyt on ensimmäistä kertaa historiassa mahdollista elää ilman orjuuttavaa työntekoa, kunhan sitten vain kestää sen yhteiskunnallisen aliarvostuksen mikä siitä seuraa.

"Orjat esitettiin tyhminä omaa etuaan ymmärtämättöminä ja laiskoina otuksina, jotka saisivat olla kiitollisia siitä, että orjaisäntä laittaa heidät tuottavaan työhön niin että he ovat hyödyllisiä niin itselleen kuin yhteiskunnallekin."

Samaa voitaisiin sanoa nykypäivän työn orjistakin. Juuri sellainen itsekin olin. Paineet on kovat. Tulosta pitää tulla, tai seuraavassa saneerauksessa tulee lopputili.

"Ja orjaisäntä on palkkionsa ansainnut, kun tekee noin jaloa yhteiskunnallista työtä että valjastaa luonnostaan tyhmemmät ja laiskemmat otukset tuottavaan työhön."

Orjaisännät ovat kai nykypäivänä näitä sijoittajia ja yrittäjiä, joista jo oli puhetta. Yrittäjäthän on useimmiten orjia itsekin, rahoittajiensa orjia. Yrittäjän pitää paimentaa orjalaumaansa niin että rahoittaja ei kärsi tappioita sijoituksistaan ja saavat myös useimmissa tapauksissa jotain hyötyä sijoituksistaan. Se on yrittäjäorjan tehtävä.

Sijoittaja paimentaa tyhmiä ja laiskoja yrittäjäorjiaan ja yrittäjät puolestaan yrittävät ottaa orjalaumastaan kaiken irti. Siinä hommassa yrittäjiä neuvoo tänä päivänä kaikenmaailman yrityskonsultit, joita on kirjava joukko, jääkiekkovalmentajista Jari Sarahvuohon.

"Orjienkin keskuudessa vallitsi varmasti laajalti se käsitys, että orjat eivät tulisi toimeen ilman orjaisäntää, koska kuka sitten antaisi orjille ruoan, vaatteet, asunnon ja muut tarvittavat tarvikkeet, jos ei olisi orjaisäntää niitä antamassa."

Juu, minullakin on entisenä orjana ja nykyisenä vapaana ja joutilaana miehenä sama käsitys.

"Nykyään näemme tuon saman asenteen palkkaorjien keskuudessa."

Niinpähän näemme. Tulit siis aiemmista lauseistasi ja mietelmistäsi huolimatta oikeaan loppupäätelmään. :)

"Historia osoittaa kuitenkin, että sosialistiset yhteiskunnat ovat toimineet monissa suhteissa paremmin kuin kapitalistiset. Vielä nykyään esimerkiksi Venäjällä ihmisten enemmistö on sitä mieltä, että elämä oli parempaa Neuvostoliiton aikana."

Omat puutteensa siinä sosialismissakin on, etupäässä materiaaliset puutteet. Ladalla ei ollut yhtä kiva ajella silloin ennen kuin mykyisin Wolkkarilla tai Toyotalla.

==================

Tähän pitää vielä lisätä sellainen asia että ihmisinähän me olemme ihan samoja, olimmepa sitten orjia tai isäntiä. Jos orja nousee tai nostetaan isännäksi, hänen ajatuksensa ovat kohta isännän ajatuksia ja jos isäntä menettää omaisuutensa ja joutuu työn orjan asemaan, hän on aivan kuin muutkin orjat.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #26

"Tähän pitää vielä lisätä sellainen asia että ihmisinähän me olemme ihan samoja, olimmepa sitten orjia tai isäntiä. Jos orja nousee tai nostetaan isännäksi, hänen ajatuksensa ovat kohta isännän ajatuksia ja jos isäntä menettää omaisuutensa ja joutuu työn orjan asemaan, hän on aivan kuin muutkin orjat."

Nimenomaan. Tätä olen painottanut monissa kommenteissani ja myös blogikirjoituksissani jo pitkän aikaa.

Valitettavasti monet ihmiset aivan poliittisista mieltymyksistään riippumatta ovat sekoittaneet ihmiset ja heidän yhteiskunnalliset roolinsa keskenään.

Eli sanotaan se vielä kerran ääneen: Kapitalisti ja työläinen ovat yhteiskunnallisia rooleja eivätkä henkilössä pysyvästi kiinni olevia ominaisuuksia. Luokkataistelu ei tarkoita sitä, että taistellaan johonkin yhteiskuntaluokkaan kuuluvia ihmisiä vastaan, vaan sitä, että taistellaan sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa luokkajakoa ei ole.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #27

"taistellaan sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa luokkajakoa ei ole."

Tämä on valitettavasti utopiaa. Kun yhteiskunta kasvaa muutamasta kymmenestä yksilöstä isommaksi, ei se enää pärjää ilman erikoistumista, se merkitsee että on myös niitä jotka järjestelevät muiden töitä.

Luokaton yhteiskunta on mahdoton, mutta voihan näitä luokka- eroija aina pyrkiä tasoittamaan. Sekin on ikuinen projekti, sillä jos luokka- eroja ei koko ajan pyritä pienentämään, ne repeävät tuota pikaa liiankin isoiksi, mikä ei ole hyvä asia kenenkään, eikä etenkään yhteiskunnan kannalta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #28

Luokkajako ei synny siitä, että jotkut organisoivat toisten työntekoa, vaan siitä, että organisaattorit omivat itselleen toisten työn hedelmiä pelkästään siksi, että omistavat tuotantovälineet.

Kohtuullinen palkka on hyväksyttävä organisaattorillekin. Kohtuullinen siis.

Lainaan tähän tänään FB:ssa jakamaani:

"Bill Gates on ansainnut "ihan omalla työllään" paljon rahaa.

Jos oletetaan, että hän on työskennellyt syntymästään asti joka ikinen päivä 24 tuntia vuorokaudessa, niin tuntiansioksi tulee noin 170 000 dollaria. On se pätevä jätkä."

Minusta 170 000 dollaria tunnissa ei ole kohtuullinen korvaus mistään työnteosta, vaan se on toisten tekemän työn hedelmien anastamista omistuksen tarjoaman mahdollisuuden turvin. Kapitalistisessa yhteiskunnassa se on tietysti täysin laillista.

Ja vaikka tämä tuli jo aiemmassa kommentissa sanotuksikin, niin sanotaan se varmuuden vuoksi vielä uudelleen: Ongelma ei ole siinä, että kapitalisteilla on varaa ostaa paljon leikkikaluja itselleen, vaan siinä, että he pystyvät sanelemaan reunaehdot eduskunnalle ja kunnanvaltuustoille sillä uhalla, että muuten he vievät tuotannon muualle.

Tärkeintä ei siis ole jakaa nuo rahat tasan kaikkien kesken, vaan tärkeintä on jakaa noiden rahojen antama poliittinen valta tasan kaikkien kesken. Jos siis halutaan kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #29

"Minusta 170 000 dollaria tunnissa ei ole kohtuullinen korvaus mistään työnteosta, vaan se on toisten tekemän työn hedelmien anastamista omistuksen tarjoaman mahdollisuuden turvin. Kapitalistisessa yhteiskunnassa se on tietysti täysin laillista."

Kapitalistisessa yhteiskunnassa on myös tarpeen että tällaisia pääomia kerääntyy, tavalla tai toisella. Onhan Gates toki pyrkinyt pääsemään eroon liioista varoistaan jakamalla niitä omasta mielestään oikeudenmukaisella tavalla kehitysapuun ja muuhun humaaniin tarkoitukseen.

Minun mielestäni pääoma on hyvä käyttää ihan vain investointeihinkin. Toki sitä investointirahaa on varmasti kertynyt. Ongelmana on pikemminkin se ettei oikein löydy tuottoisia investointikohteita, kuin se että investointivaroista olisi puutetta. Toki, jos osa kapitaalista tulisi käyttöön kulutuspuolelle, se lisäisi kysyntää ja samalla investointimahdollisuuksia. Vaarallista on jos osa maapallon resursseihin oikeuttavista pelimerkeistä, eli rahasta makaa jossain pankkiholveissa, osallistunatta sen kummemmin kulutukseen kuin investointeihikaan.

"Tärkeintä ei siis ole jakaa nuo rahat tasan kaikkien kesken, vaan tärkeintä on jakaa noiden rahojen antama poliittinen valta tasan kaikkien kesken. Jos siis halutaan kansanvaltaista yhteiskuntaa."

Toki demokratian kannalta on arveluttavaa että niin paljon poliittisesta vaikutusvallasta on kapitaalin haltioilla. Pitää kuitenkin muistaa että se on neuvoa antavaa valtaa. Valta riippuu siitä haluavatko todelliset kansan valitsemat vallanpitäjät noudattaa niitä neuvoja joita saavat. Kansan valitsemilla päättäjillä on käytössään myös väkivaltakoneistot, eli armeija ja poliisi, joihin verrattuna rahaan, tai kapitaaliin, tai pääomaan perustuva valta on kyllä varsin ohutta valtaa.

Ärsyttävintä tässä vallanjaossa demokraattiseen valtaan ja pääoman valtaan on ihmisten mielestä varmaan se että demokraattinen valta on hyvin herkästi populismiin taipuvaista, eli se tekee kansan mielestä hyvia ratkaisuja pysyäkseen vallassa. Populismiin perustuva vallankäyttö ei kuitenkaan aina ole sitä parasta vallankäyttöä.

Toisaalta kapitalisteilla on myös keino vaikuttaa demokraattisiin päättäjiin, jotka eivät aina ole syntyneet kultalusikka suussa. Korruptiota on monenlaista, eikä kaikki suinkaan näytä korruptiolta mikä on korruptiota.

Pulmia siis riittää, mutta ehkä tässä nyt on kuitenkin jonkinlainen tasapaino olemassa. Missään tapauksessa en jättäisi kapitalisteja kokonaan vallankäytön ulkopuolelle, olisimme muutoin aivan liian pahasti populistiseen vallankäytön varassa.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #30

Olen samaa mieltä siitä, että suuria varallisuuksia olisi käytettävä investointeihin eikä rahojen makuuttamiseen pankkitileillä. Kapitalistisessa yhteiskunnassa tuo ratkaisu ei kuitenkaan ole poliitikkojen käsissä eli kansan demokraattisesti päätettävissä. Tässä yksi muttei läheskään ainoa syy, miksi kannatan sosialismia.

Kapitalistien vallasta ja poliitikkojen vallasta löytyy esimerkkejä historiasta. Esimerkiksi Chilessä 1970-luvulla kansa äänesti demokraattisissa vaaleissa valtaan Allenden, jonka vaaliohjelmana oli nimenomaan sosialismiin siirtyminen. Seurauksena oli kapitalistien harjoittama talouden sabotointi ja muutaman vuoden kuluttua sotilasvallankaappaus, jolla nostettiin Pinochet valtaan. Enemmän tästä ja muista esimerkeistä (mm. Britanniasta) sekä siitä, kuka oikeasti komentaa armeijaa, poliisia ja oikeuslaitosta: How can society be changed?

Populismin ongelmaan on yhtenä ratkaisuna kansan ideologinen kouluttaminen: kansan on omaksuttava se asenne, että yhteiskunnan hyväksi toimiminen on järkevää ja jaloa ja arvostettavaa, ja oman edun ajaminen yhteiskunnan edun kustannuksella on epäsosiaalista, typerää ja halveksittavaa.

Kapitalismin oloissa harjoitetaan päinvastaista ideologista koulutusta: eniten arvostetaan niitä henkilöitä, jotka ovat onnistuneet kahmimaan itselleen eniten.

Kansalle on myös opetettava, miten talous oikeasti toimii. Arvot eivät synny siitä, että ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Tuollainen vain jakaa jo ennestään olemassa ollutta arvoa. Uudet arvot syntyvät työnteosta.

En ole ihan varma, mitä tarkkaan ottaen tarkoitat sillä, että et jättäisi kapitalisteja kokonaan ulkopuolelle. Heidän asiantuntijuuttaan, sikäli kuin heillä on sitä, kannattaa toki käyttää koko yhteiskunnan hyväksi. Mutta asiantuntija ei ole sama rooli kuin kapitalisti (vaikka sama henkilö voi periaatteessa esittää kumpaakin roolia yht'aikaa). Kapitalistin rooli tarkoittaa nimenomaan suuren omaisuuden antamaa yhteiskunnallista valtaa. Ei ole periaatteessa mitään estettä sille, että sosialismissa ison yrityksen organisaattorina toimii henkilö, joka kapitalismin oloissa omisti yrityksen. Nyt hän olisi valtion virkamies ja käyttäisi osaamistaan koko yhteiskunnan hyväksi ja saisi siitä kohtuullisen palkan. Jos hän tuollaiseen suostuisi, hän saattaisi olla erinomainen organisaattori. Tietysti talouden koordinoiminen koko yhteiskunnan tasolla, eli myös tuon yksittäisen yrityksen rooli koko palapelissä, olisi poliittisen päätöksenteon varassa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei ole periaatteessa mitään estettä sille, että sosialismissa ison yrityksen organisaattorina toimii henkilö, joka kapitalismin oloissa omisti yrityksen. Nyt hän olisi valtion virkamies ja käyttäisi osaamistaan koko yhteiskunnan hyväksi ja saisi siitä kohtuullisen palkan. Jos hän tuollaiseen suostuisi, hän saattaisi olla erinomainen organisaattori. Tietysti talouden koordinoiminen koko yhteiskunnan tasolla, eli myös tuon yksittäisen yrityksen rooli koko palapelissä, olisi poliittisen päätöksenteon varassa."

Tuo on teoriaa ja teoriassa mahdollinen, mutta epäilen. Nykyinen tilanne on syntynyt sattumien kautta, eikä sitä ole sen kummemmin suunniteltu. Tarkoitan siis tätä kapitalistista talousjärjestelmää. Kapitalismi on kuitenkin monissa vaiheissa ja koettelemuksissa testattu ja siinä testauksessa on myös kommunnismilla ja sosialismilla oma osuutensa ja oma ansionsa. Kapitalismissa on siis piirteitä myös sosialismista.

Se miksi epäilen esittämääsi ideaalista ja idealistista vaihtoehtoa on se että ihminen ei toimi ideaalisti eikä idealistisesti vaan primitiivisten (eläimellisten) vaistojensa ohjaamana. Tämä kapitalismi saa jotenkin paremmin nämä eläimelliset vaistot ohjaamaan ihmistä toimimaan oikein.

Se mihin pyrin tuossa johdatukseesa on se että nämä eläimelliset vaistot jotka toimivat kun kapitalisti johtaa omaa yritystään, tai omaa sijoitustoimintaansa ja siinä on omat rahat mukana, nämä vaistot toimii tehokkaammin kuin virkamiehenä. Virkamies ei enää viitsi ajatella, kuten omaa bisnestään hoitavan yrittäjä.

Epäilen siis että sosialisointi johtaisi yleiseen velttouteen ja piittaamattomuuteen, verrattuna nykytilanteeseen, mikä puolestaan johtaisi siihen että yhteiskunnan tehokkuus putoaa.

Silläkään ei ole niin väliä vaikka tehot putoaa, jos ei rinnalla olisi tehokkaammin toimivia "kapitalistisia" yhteikuntia. Sitten kun elintaso-erot tehokkaan ja velton yhteiskunnan välillä alkaa kasvamaan, syntyy taas tyytymättömyyttä ja levottomuutta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Ihminen toimii sillä tavalla, millä tavalla hänet opetetaan toimimaan.

Menneinä vuosisatoina metsistä löydettiin ihmisiä, jotka oli vastasyntyneinä hylätty metsään kuolemaan, mutta jotka susilauma oli adoptoinut ja kasvattanut. Kun näitä ihmisiä löydettiin, he käyttäytyivät aivan kuin sudet.

Nykyisin vallalla olevat ahneus ja itsekkyys ovat kulttuurin opettamia. Nyky-yhteiskunnassa palkitaan ahneudesta ja itsekkyydestä, ja niiden maksimoimista opetetaan kauppakorkeakoulua myöten, ja päinvastaisista ominaisuuksista rangaistaan niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin (luuserin leima).

Pohjois-Korea on esimerkki siitä, että ihmiset voidaan opettaa myös toisenlaiseen mentaliteettiin. Kapitalistisessa yhteiskunnassa syntyneelle ja koko ikänsä eläneelle tuollainen näyttäytyy kuitenkin käsittämättömänä ja sen myötä myös pelottavana, ellei hänellä ole tilaisuutta tutustua ilmiön taustalla oleviin ajatuksiin ja irrottautua hetkeksi omassa mielessään kapitalistisessa yhteiskunnassa vallitsevasta arvojärjestelmästä.

Mahdoitko se olla sinä, joka aiemmassa kommentissa mainitsit eri työkalut kuten saha, kirves jne. Vaikken siihen vastannut, niin se jäi mieleen, koska viime vuonna mieleeni juolahti sellainen vertaus, että sosialistisen yhteiskunnan arvioiminen kapitalistisen yhteiskunnan arvojärjestelmän valossa ja pohjalta on aivan kuin sahan arvioiminen sillä asenteella, että arvioitavan työkalun pitäisi soveltua ojan kaivamiseen, aivan kuin sahan pitäisi olla lapio, ja jos se ei ole, se leimataan kelvottomaksi työkaluksi.

Kapitalistinen ja sosialistinen yhteiskuntajärjestelmä palvelevat eri tarkoitusperiä. Kapitalistisen yhteiskunnan tarkoitus on mahdollistaa joidenkin rajaton rikastuminen vaikka sitten toisten kustannuksella, ja sosialistisen yhteiskunnan tarkoitus on toteutta ihmisten välistä tasa-arvoa ja sitä periaatetta, että talouden on palveltava mielekästä elämää eikä niin että elämän mielekkyys on uhrattava talouden alttarille.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Voisin hyväksyö sen että yhteiskunta voisi olla pehmeämpi, ei ehkä niin hyvinvoiva, mutta tasapuolinen, eikä niin stressaava kuin mitä tämä meidän yhteiskuntamme on.

Tämä meidän yhteiskuntammehan on sellainen että työelämässä ihmisestä otetaan kaikki irti, se ei ole minun mielestäni oikein hyvää elämää, kun töissä sentään vietetään melkoinen osa elämää. Lisäksi ruuhkavuosia eläville tulevat perhe- avio- ja talousongelmat. Parhaat pärjäävät, tai sellaiset joilla sattuu olemaan sellaiset ominaisuudet joilla nykyolosuhteissa pärjää. Hyvä voi olla toki muullakin tavalla, mutta vain ne pärjää joiden ominaisuudet sopii nykyolosuhteisiin. Kilpailu pudottaa huonommin pärjääviä pois kyytistä ja he jäävät sitten yhteiskunnan keinohengityksen varaan.

Meidän yhteiskuntamme ei siis ole täydellinen, mutta on se sentään kymmenen tai sata kertaa parempi kuin mainitsemasi Pohjois-Korea, tai menneet sosialistiset ja kommunistiset kokeilut. Eniten minua haittaa henkilöpalvonta, joka niissä kaikissa on ollut vallitseva piirre. Toinen inhottava asia on valtion toimesta harjoitettu kansallismielisyyden lietsonta. Kolmas vastenmielinen piirre on sananvapauden rajoitukset. Muutakin moitittavaa on, mutta tuossa ehkä tärkeimmät.

Venäjä ja muut itäisen Euroopan maat eivät ole valitettavasti päässeet näistä ikävistä asioista eroon, vaikka ne ovat muuttaneetkin järjestelmäänsä. Minulle vapaus on kuitenkin se kaikkein tärkein asia, ei mikään valtion itsenäisyys, vaan henkilökohtainen vapaus on tärkeä asia.

Käyttäjän RaimoHynynen kuva
Raimo Hynynen

Jolla on järkeä, se voinee pohtia jo sanaa uuslibaralismi mikä siis tarkoittaa äärikapitalismia joissa kansallisvaltioilta on viety pitkälle valta talouden kehittämisessä. Kuinka paljon hienommalta sana UUSLIBERALISMI tuntuu kuin sana ÄÄRIKAPITALISMI tai itse asiassa GLOBAALI ÄÄRIKAPITALISMI.

Onko tässä sitten kyse luonnonlaista, että GLOBAALISTI on päädytty ÄÄRIKAPITALISMIIN. Yksi konkreettinen esimerkki, että monikansalliset yritykset perustavat tuotantolaitoksia tai palvelukeskuksia (ovat tavallaan tuotantolaitoksia) sinne mikä nopean analyysin perusteella on kustannus hyötysuhteessa edullisinta. Jos malli ei toimi niin 1000 - 5000 hengen yksikkö lopetetaan muutaman vuoden jälkeen tai ainakin pienennetään rajusti. Tuotanto ja palvelut siirretään pois kalliin kustannustason länsimaista. Valtaa käyttävät viime kädessä osakkeen omistajat jotka vaihdattavat yrityksen pääjohtajan jollei osinko ja osakkeen kurssi ole riittävän korkea. Suuri massa on vaalikarjaa jota ohjaillaan valtamedian äärimmäisen taitavalla mielenhallinnalla. Joskus tämä ei onnistu ja tulee Brexit ja Trump. Älykkö, Osmo Soininvaara kirjoitti blogissaan pian Trumpin valinnan jälkeen mistä tämä kehitys pohjimmiltaan johtuu eli 'Meritokratian nousu'. Mitä tämä tarkoittaa suomeksi, Sitä että suorituksillaan, meriiteillään noussut yhä pienempi luokka hallitsee maailman asioita yhä enemmän. Alla lainaus Soininvaaralta.

''Michael Young ennusti Trumpin voiton vuonna 1958 kirjassaan Meritokratian nousu 1870-2033. Tai ainakin minulle tuon kirjan lukeneena Trumpin voitossa ei ollut mitään yllättävää. Kirjoitin kirjasta ensimmäisen kerran vuonna 2007 otsikolla Meritokraattinen painajainen . Kirjassa Young kuvaa sitä, miten luokkarajojen kaatuminen johtaa meritokraattisen valikoitumisen kautta entistä eriarvoisempaan yhteiskuntaan, jossa hyväosaiset ovat lahjakkaita, terveitä, kauniita ja alaluokka vastaavasti aivan muuta. Youngin kirjassa kasvava yhteiskunnallinen eriarvoisuus johtaa populistiseen vallankumoukseen vuonna 2033. Trump tuli 17 vuotta etuajassa.''

Oliko Young profeetta ja globaali myllerrys nykyisen järjestelmän kaatamiseksi alkaa 2033 eli 16 vuoden kuluttua. Se näet on selvää, että jokainen vallitseva järjestys on jossain vaiheessa kaatunut ja niin tulee käymään myös nykyiselle globaalille äärikapitalismille. Ihmisen itsekkyys näet ei ole muuttunut miksikään sanotaan nyt 4000 vuodessa. Kommunismin toiveajatus, että ihminen tulee paremmaksi todettiin virheelliseksi sen hedelmistä. Hedelmistään puu tunnetaan. Kuinka globaali äärikapitalismi kaatuu onkin sitten mielenkiintoinen ajatus. Olisiko Youngin kirjassa siitä jotakin. Alla linkkin Soininvaaran kirjoitukseen.

http://www.soininvaara.fi/2016/11/13/michael-yopun...

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Paljon on kritiikkiä, mutta ei yhtään vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Ennakoin hieman. Seuraavaksi joku ehdottaa kommunismia ja siihen voin vastata, että kommunismin toimivuuden voi huomata Kuubasta ja itänaapurimme historiasta.

Siihen tietenkin joku sanoo, ettei se ole todellista kommunismia, johon voi vastata vastavuoroisesti, ettei nykyinen ole todellista uusliberalismia/kapitalismia.

Eli johtopäätöksenä voidaan päätellä, että uusliberalismi sentään toimii joten kuten toisin kuin kommunismi kun vertailee kummankin tosimaailman toteutuksia.

Käyttäjän RaimoHynynen kuva
Raimo Hynynen

En ole lukenut Löppösen kirjaa mutta netistä löytyy ainakin pienellä etsimisellä yksi varsin hyvä kirjoitus ja se alla. Jos haluaa nopeasti saada ymmärrystä asiasta niin suosittelen. Siitä mm. näkyy kuinka kommunismin vastustaminen on yhteistä globaalia äärikapitalismia ajaneille ja ajaville. Ehkä näin, koska kuten jo edellä kirjoitin, niin sen hedelmät ovat niin huonot että tyhmäkin vastustaa sitä.

http://voima.fi/blog/author/aarne-norberg/

Samalla kirjasta pari muuta linkkiä
http://vastapaino.fi/kirjat/vapauden-markkinat/
http://www.talouselama.fi/kirjat/talouselama-luki-...

Mitä Löppönen pitää pahimpana globaalissa äärikapitalismissa ja minkä hän tarjoaa ratkaisuksi. Sattumalta nämä suoraan Aarne Norbergin kirjoituksesta ja teksti alla.

''Löppönen näkee, että satu rajoittamattomasta valinnanvapaudesta, itseään täydellistävästä ja hallinnoivasta yksilöstä ja menestyksen pakosta on aikamme suurin ja vahingollisin valhe. Se nostaa esiin huonoimmat ja pahimmat puolemme. Kysymys oikeasta ja väärästä muuttuu kysymykseksi voitosta ja häviöstä. Uusliberalismia onkin kutsuttu myös ”henkilökohtaisen vastuun ristiretkeksi”.

Löppösen mukaan nyt on nostettava solidaarisuutta esille kaikkialla yhteiskunnassa. Vapaus, tasa-arvo ja yhteisvastuullisuus toteutuvat vain yhdessä tai eivät ollenkaan. Uusliberalismin kritiikin lisäksi on siirryttävä positiiviseen ohjelmaan yhteiskunnan demokraattisen käänteen vahvistamiseksi.''

Taisin kirjoittaa hiukan profetaalisesti edellisessä kirjoituksessani, että ihmisen itsekkyys ei ole muuttunut miksikään 4000 vuodessa. Globaali äärikapitalismi on mahdollistamassa ihmisen huonoimpien ja pahimpien puolien esillenousun ja myös tullee sen tekemään. Tämä tulee ja on jo osittain tapahtunut niin monikansalliste yritysten kuin rikkaan eliitin kohdalla. Veropakolaisuus vain yhtenä esimerkkinä. Suomessa on yrityksiä joitten omistus on siirretty maahan joissa verotus on kevyempää. Globaalisti Apple on yksi esimerkki.
http://www.uusiteknologia.fi/2016/08/31/nain-apple...

Huvittaa kun luin aamulla Martti Lutherin aloittamasta uskonpuhdistustuksesta. Siitä tosin kirkon mukaan pitäisi käyttää nimeä reformaatio. Sitten oli mielenkiintoista lukea, että USA:ssa jotkut evankeliset liikkeet saatiin mukaan globaalin äärikapitalismin eteenpäinviemiseen. Alla mitä Löppönen on kirjoittanut ja lainaus Norbergiltä.

''Hayek tiesi, että saadakseen valtaa uusliberalismi tarvitsee liittolaisia ja yhteyttä johonkin uskonnolliseen liikkeeseen. Yhteys löytyi Yhdysvaltain aurinkovyöhykkeeltä, jossa paikalliset suuryhtiöt tukivat vahvoja evankelisia liikkeitä yhteisessä taistelussa ammattiyhdistysliikettä, uusvasemmistoa ja kansalaisoikeusliikettä vastaan.

Uusliberalismin alkuvaiheesta lähtien liikkeessä oli tavanomaista suurten viholliskuvien rakentaminen assosiaatiotekniikalla. ”Kommunistien vaikutus” ei tarkoittanut nimenomaisesti kommunistien toimintaa, vaan kaikkia joiden politiikasta oltiin eri mieltä. Monet yritysjohtajat tunsivat taistelevansa Kristuksen sotilaina vapaan yritystoiminnan ja vapaan maailman puolesta''.

Näin siis Löppönen. Kuten hän kirjoitti niin vaihtoehtona globaalille äärikapitalismille on paikallinen solidaarisuus, yhteistyö, yhteen hiileen puhaltaminen. Näin luultavasti oli maailman huippua Suomessa talvisodassa. No sota ei ole ratkaisu eikä sitä haluta joskin sekin voi tulla. Koska valtamedia on mukana globaalissa äärikapitalismissa niin tuskin sitä kautta löytyy ratkaisu. Suomessa Ylen pääjohtaja Lauri Kivinen on tullut Nokiasta ja Jorma Ollilan entinen alainen. Onko tämä sattumaa, tuskin vain. Melko varmasti Yle ei voi lähteä murtamaan globaalin äärikapitalismin ihannetta Suomessa. Todennäköisesti tarvitaan Lutherin kaltaisia jotka laittavat henkensä, omaisuutensa ja maineensa peliin. Miksi Löppönen ei kirjoittanut kirjaansa ennen kuin siirtyi eläkkeelle. Voi pohtia olisiko ura mennyt poikki. Miksi Raimo Sailas nyt eläkkeellä ollessaan sanoo, että poliitikot pelkäävät mediaa ja tarkoittanee valtamediaa. Olisiko kyse samasta asiasta että kipeät asiat uskalletaan sanoa vasta eläkkeellä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Aihetta kierrellään ja kaarrellaan, eikä siitä näyttäisi kukaan oikein pysty kuin kritisoimaan ja vaihtoehdot nykymenolle ovat vain "lisää solidaarisuutta" ja "yhteen hiileen puhaltamista". Mistään ei löydy, että mitä nuo oikeasti tarkoittavat. Olisiko jollakin mahdollisesti jotain konkreettista esimerkkiä noista?

Täsmälleen samaan lopputulokseen tuli näköjään myös taloussanomat Löppösen kirjasta.

http://www.talouselama.fi/kirjat/talouselama-luki-...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Hyviä valaisevia linkkejä Hynyseltä. Mitä eläkeläisten "puheliaisuuteen " tulee, niin voi hyvinkin olla, että omaa työpaikkaa vaaliessa jää moni totuus sanomatta julki. Hyvä, että edes eläkkeellä. Siinä on tosin vaarana, että asia on jo vanhentunut tai vahinko päässyt tapahtumaan.Kaivataan enemmän rohkeita miehiä ja naisia.

Käyttäjän RaimoHynynen kuva
Raimo Hynynen

Tuli ajatus katsoa millaisia henkilöitä nämä globaalin äärikapitalismin kehittäjät ovat olleet. No suoraan sanottuna tämä ajatus tuli siitä kun kommunismin tärkein teoreetikko Marx oli juutalainen, Venäjällä enemmistö lokakuun vallankumouksen jälkeen vallassa olevista oli juutalaisia, Frankfurtin koulukunta eli kulttuurimarxismin eli sanotaanko moraalin murtamisen luojat olivat juutalaisia (9 tärkeimmästä 10:stä henkilöstä),kultuurimarxismin useat käytännön toteuttajat viihde- ja elokuvateollisuudessa ovat juutalaisia USA:ssa, USA:n median johdossa tai omistajina on paljon juutalaisia. Tässä kohden täytyy pysähtyä, sillä Aatos Erkko oli äitinsä puolelta juutalainen. Juutalaiset kehittivät Kabbalan joka on merkittävien vapaamuurareitten mukaan heidän oppinsa perustaa. Kolme viimeistä Fedin pääjohtajaa eli Alan Greenspan, Ben Bernanke ja nykyinen Janet Yellen ovat juutalaisia. Sellainen tarkennus vielä esitettyihin juutalaisiin, että he ovat luopuneet Vanhan Testamentin Jumalasta eli ovat ns. sekulaareja juutalaisia kuten yli 80 % juutalaisista on. Tavalliset juutalaiset ovat minulle aivan ok ja olen ollut Israelissa yli 4 kk.

Alla tulos kolmesta globaalia äärikapitalismia kehittäneestä henkilöstä:

1. Friedrich Hayekin, ei juutalainen joskin muistuttaa juutalaista,
2. Ludwig von Mises, kumpikin vanhempi juutalainen,
3. Karl Popper, kaikki 4 isovanhempaa juutalaisia, kastettu luterilaiseksi.

Tuli mieleen viime vuosisadan mielestäni tärkein profeetta eli Alexander Solzhenitsyn. Hän oli murtamassa kommunismia ja vietiin länteen kun se koettiin paremmaksi kuin tappaminen. Sitten hän arvosteli länttä kuinka raha oli vaikuttanut liian paljon ja länsi oli tukenut kaupan myötä myös Neuvostoliittoa. Varoitti lännen nuorisoa sirkushuveista (esim. pop-musiikki). Hän toi kuitenkin kuuluisassa Harwardin puheessaan kuinka joku päättäväinen pieni kansa voi vastustaa ja oli vastustanut suurvaltaa. Tämä pieni kansa oli Suomi talvisodassa. Mikä suunnaton yhteenkuuluvuus Suomessa oli talvisodan päivinä.

Solzhenitsyn jatkoi lännen varoittamista myöhemminkin mm. Lontoossa 1983. Siellä hän puhui kuinka länsi on unohtanut Jumalan olevan olemassa. Puhe suomennettu linkissä.
http://www.sunpoint.net/~patato/makow193.html

Solzhenitsyn palasi Venäjälle ja ehti vielä tutkia juutalaisten ja venäläisten yhteiseloa. Tuloksena oli kirja ''200 Vuotta Yhdessä''. Hän mm. toi saman joka edellä, että enemmistö vallankumouksen jälkeen vallassa olevista oli juutalaisia. Ymmärtääkseni mikään kustantamo lännessä ei ole julkaissut sitä englanniksi ja miksiköhän. Onneksi sitä ollaan parhaillaan kääntämässä ja tässä linkki.
https://twohundredyearstogether.wordpress.com/page/2/

Niin jospa tuo Jumalan ottaminen vakavasti olisi se vaihtoehto joka tulee olemaan vastauksena globaaliin äärikapitalismiin. Tarkoitan Raamatun mukaisen Jumalan, en katolisen kirkon tai jonkun muun joka on enemmän tai vähemmän kaukana siitä mitä Raamattu opettaa.
Suomi oli Mauno Koiviston sanoin Jumalan varjeluksen alla sotien aikana. Suomessa rukoiltiin ehkä maailmanennätysluokkaa talvisodassa suhteutettuna asukaslukuun. Solzhenitsynistä vielä yksi linkki jossa on myös juutalaisista niin vallankumouksessa kuin Frankfurtin koulukunnasta.

http://opsti.japo.fi/whozwho/solzhenitsyn.htm

Toimituksen poiminnat

Sivut