*

marttiissakainen

Saksan rautarouvan johdolla kohti liittovaltiota

Kuluva alkuvuosi on  ollut vauhdikas Euroopassa ja maailmalla. Ensin Brexit, sitten Trump ja mitä sitten? Valtamedia on ilakoinut Trumpilla sekä ennen että jälkeen USA:n presidenttivaalien. Kyseinen herra käväisi Euroopassa  eikä yllättänyt. Suorasukaiseen tyyliinsä Trump "ripitti"  natomaita. Saivat kuulla kehotuksen maksuosuutensa  täysimääräisestä suorittamisesta yhteiseen puolustuskassaan.

G7 - kokous jäi odottamaan twiittivastausta USA:n poisjäännistä Pariisin ilmastosopimuksesta. Sekin tuli.

Sitten Saksan rautarouva Angela Merkel ärähti vaalikampanjapuhessaan omilleen. Viesti kyllä meni perille myös muille. "Eurooppa ei enää voi luottaa USA:aan täysin , vaan sen on noustava ja otettava vastuu itse."

Mitä tästä saattaisi seurata? Brexitin toteutuessa jäljelle jäävien EU- ja eritoten euromaiden pitäisi ryhdistäytyä ja tiivistää rivejään, jotta Brexit- vuoto ei pääse laajenemaan muihin EU-maihin.

Kohti uutta Eurooppaa oltaisiin menossa Saksan johdolla ja Ranskan sparratessa. Marssi kohti yhdentyvää ja syvenevää yhteistyötä nopeutuisi.

Merkel on jo vuosia sitten puhunut samaa. Jo 2011 Merkel puhui CDU:n vuotuisessa kongressissa Leipzikissä, että EU:n 27 jäsenmaata ( silloin Kroatia ei ollut vielä jäsen ):

"Sukupolvemme tehtävä on nyt rakentaa valmiiksi Euroopan talous-ja rahaunioni sekä askel askeleelta luoda poliittinen unioni. Aika on kypsä  uuden Euroopan läpimurrolle . Euroopan johtajat ovat vastuussa tästä." Jokohan nyt on aika kypsynyt sille?

Uutistoimisto Bloomberg haastatteli useita Merkelin puoluetovereita kyseisestä puheesta. Ralp Brinkhaus, Saksan parlamentin finanssikomitean puheenjohtaja sanoi, että Merkelin sanojen takana on viesti:

Euroopan Unionia pitää vahvistaa, jos ei haluta sen kuolemaa. Siksi  myös Saksa on valmis luopumaan osasta  suvereeniteettiaan. Tästäkö lienee nyt kyse?

Toinen puoluetoveri , Euroopan Parlamentin jäsen, Elmer Brok  sanoi, että on tärkeää ettei Merkel mene historiaan johtajana, joka sai euron romahtamaan. " Hän haluaa nujertaa kriisin ja pelastaa projektin."Elmer Brok siteerasi lopuksi Saksan ensimmäistä sodanjälkeistä liittokansleria Kondrad Adenaueria :

" Euroopan kansallisvaltioilla on vain menneisyys, mutta ei tulevaisuutta."

Aikooko Merkel tehdä "adenauerit vai kohlit"? Saksojen yhdistymisestä hänellä on kokemusta. Onko siitä apua Euroopan yhdistämisessä? Saksan johdolla integraatio onnistuu tai epäonnistuu. Vai joko etsikkoaika on mennyt?

Suomella on  taas kerran valinnan paikka. Viisautta tarvitaan. Tarvitaan myös kansallisvaltiota.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tänään taitaa olla tasan 70 vuotta, kun silloinen USA:n ulkoministeri Marshall piti Harvardin yliopistossa puheen ja julkisti ajatuksen USA:n massiivisesta avusta sodan jälkeisen Euroopan jälleenrakentamiseksi.
Ns. Marshall avusta on tullut käsite. Se oli myös pohjana OECD:n ja EEC:n synnylle. USA sai isolla rahalla Euroopasta hyvän ja uskollisen liittolaisen.
Onko suhde nyt säröilemässä?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Saksa on hyvä kehittämään itsestään Euroopan keskusta, mutta huono maksamaan ykköspaikaltaan mitään kuluja liittovaltion luomiseksi.

Saksa on NATO:n vapaamatkustaja, josta Trump jo huomauttikin Merkeliä. Saksan osuus 2 % BKT:n mukaan NATO:n jäsenenä vaatisi Saksalta n. 20 miljardin euron lisäpanostusta vuosittain NATO:n kassaan, jonka summan korvaavat kirstunpohjalle nyt pääosin USA ja Britannia.

Euron pelastamiseksi EU:n harnmonisoimiseksion olemassa vain yksi tie - vero- ja tulonsiirtounioni. Kuinka halukkaita saksalaiset lopulta ovat ryhtymään Euroopan yleiseksi sosiaalitoimistoksi varsinkin nyt brittien jättäessä yllättäen leikin kesken ennen aikojaan ?

Kannattaisi varmasti perehtyä realistisesti tilastointiin, jolla kuvataan EU:n maksuosuuksia nettomaksajien ja nettosaajien suorittein.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Kannattaisi varmasti perehtyä realistisesti tilastointiin, jolla kuvataan EU:n maksuosuuksia nettomaksajien ja nettosaajien suorittein."

Jos Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla yleisesti perehdyttäisiin realistisesti tilastointiin nettomaksajista ja nettosaajista ja sen perusteella suoritettaisiin kansanäänestys siitä pitäisikö pääkaupunkiseudun erota muusta Suomesta ja muodostaa pääkaupunkiseudusta oma valtio, jotta tulonsiirrot muuhun Suomeen saataisiin katkaistua, kansanäänestyksen tulos olisi selvä. Siitä seuraisi pääkaupunkiseudun irtautuminen muusta Suomesta ja tulonsiirtojen katkaiseminen.

Mutta olisiko tämä ratkaisu hyvä? Paranisiko pääkaupunkiseutulaisten elintaso, kun muualla suomessa ei enää voitaisi elää pääkaupunkilaisten kustannuksella tulonsiirtojen loputtua?

Eivät asiat niin yksinkertaisia ole. Pääkaupunkiseutu tarvitsee muuta Suomea, kuten myös EU:n markkinoita ja koko maailman markkinoita. Kukaan ei tässä maailmassa, tällä maapallolla, voi pärjätä aivan omillaan, ei myöskään päälkaupunkiseutu, eikä myöskään Saksa.

Tulonsiirrot kansallisessa mittakaavassa, vaikkapa Suomessa, eivät ole pelkästään köyhäinapua, vaan sillä on merkitystä koko maan talouden kannalta. On tärkeää että koko maa pysyy kehityksessä mukana, se on tärkeää myös pääkaupunkiseutulaisten kannalta, sillä keskinäinen riippuvuus pääkaupunkiseudun ja muun Suomen suhteen on vahva.

Myös Euroopan kaikkien osien pysyminen kehityksen kelkassa on Euroopan kokonaisuuden kannalta tärkeä asia ja se on sillä tavalla tärkeä asia myös Saksalle. Tämä tahtoo sanoa että tietyt järkevästi suunnatut tulonsiirrot eivät ole Saksalle pelkkä menoerä, vaan se on sijoitus Euroopan ja Saksan tasaisen kehityksen puolesta.

Tulonsiirroista puhuminen pelkästään negatiivisena asiana on silmät kiinni paasattua populistista kauhupropagandaa, joka uppoaa sellaiseen kansanosaan johon populistinen puhe vaikuttaa ja sellainen puhe voi tuoda tullessaan huonoja vaalituloksia sellaisissa maissa kuten Suomessa, mutta ei Saksassa, missä kansalaiset ovat valistuneita ja järkeviä ja missä järkipuhe toimii paremmin kuin populistinen propagandapuhe.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Lavertelustasi huolimatta et ottanut kanstaa saksalaisten mahdolliseen halukkuuteen maksajan ominaisuudessa liittovaltion kehityksessä. Saksalaiset ovat tunnettuja tarkkuudestaan raha-asioiden suhteen.

Tuo Helsinki kontra muu Suomi vertaus on kornia.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Et sitten jaksanut lukea "laverteluani" loppuun asti ajatuksella. Siinä on selvästi sanottu miten arvelen saksalaisten suhtautuvan.

Voin sen tässä vielä kerratakin, vähän eri sanoin, jotta menisi perille.

Kaikkia "tulonsiirtoja" ei suinkaan pidä ymmärtää pelkkänä sosialiapuna, siis sellaisena mitä Suomessa maksetaan työttömille, jotta pysyisivät kotona, tekemättä mitään.

Tulonsiirrot voivat olla myös investointiluontoisia, siis sellaisia jotka laittavat vauhtia rattaisiin ja ihmiset töihin ja ne voivat olla tietyllä riskillä jopa tuottoisia, tai ainakin sen luontoisia että ne pienentävät mahdollisia tappioita.

Uskoisin että saksalaiset eivät harrasta sellaisia tulonsiirtoja jotka eivät mahdollista tuottoja, tai vaihtoehtoisesti tappioiden pienentämistä ja saksalaiset kyllä ymmärtävät tällaiset "tulonsiirrot", toisin kuin suomalaiset, jotka valtustaa kaikkia "tulonsiirtoja" silmät ummessa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #5

Et sitten kuitenkaan kerro saksalaisten halukkuudesta maksumiehen rooliin yhtään mitään pelkkien omien arvailujesi sijaan.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #6

Eipä taida kukaan meistä pystyä muuhun kuin arvailuun siitä miten saksalaiset suhtautuvat.

Jos joku väittää tai uskoo tietävänsä, hän on ehdottomasti väärässä siinä uskossaan. :)

Tietenkin joku saattaa olla oikeassakin, esimerkiksi minä, mutta todennäköisyyden rajoissa on sekin vaihtoehto ettei yksikään lukuisista erilaisista arvauksista osu kohdalleen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Mitä epäilisit saksalaisten veronmaksajien sanovan ylimääräisestä 10 % " eurooppaverosta ".

Minulla on tähän omat arvaukseni.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #9

"Mitä epäilisit saksalaisten veronmaksajien sanovan ylimääräisestä 10 %"

Lähdet nyt kovin populistiselle linjalle tässä asiassa.

Toki liittovaltion pitää kerätä omat veronsa.

Nythän meille Suomessa on ehkä tulossa uusi maakuntavero. Se, jos se tulee, on seurausta siitä että kuntien velvotteita keskitetään maakunnille, jossa toivotaan asioita pystyttävän hoitamaan keskitetymmin ja tehokkaammin, joko kuluja säästäen, tai palveluita parantaen.

Tässä kehityksessä kuntien menot siis pienenevät ja maakuntien menot kasvavat, kuntavero pienenee ja se muuttuu maakuntaveroksi.

Miksi en kannattaisi tällaista kehitystä?
Miksi en kannattaisi myös tiettyjen asioiden tehokkaampaa hoitoa EU:n tasolla?
Miksi saksalaiset eivät sitä kannattaisi.

Tietenkään EU. vero ei tulisi olemaan 10%, vaan kenties 1% ja tietenkään kansalaisen kokonaisverotus ei saisi uudistuksen takia kasvaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #11

Nettomaksajia on vain niin kovin vähän EU:n sisällä - varsinkin nyt brittien jättäytyessä kerhon ulkopuolelle. Todellisuudessahan muiden alijäämät ovat toisten ylijäämiä.

Kuinka paljon luulisit Suomen olevan valmis maksamaan lisää EU-kassaan maksukykymme oltua jo nyt valmiiksi 7 miljardia euroa miinuksella alijäämäinen ?

Melkoinen soppa siitä on tulossa, kun integraation edellytyksin aletaan harmonisoida verotusta, sosiaaliturvaa ja lainsäädäntöä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

"Nettomaksajia on vain niin kovin vähän EU:n sisällä - varsinkin nyt brittien jättäytyessä kerhon ulkopuolelle. Todellisuudessahan muiden alijäämät ovat toisten ylijäämiä."

Nettomaksajilla on rahaa enemmän kuin nettosaajilla, mutta ei ne siirtosummat niin suuria ole että köyhät niillä rikastuvat, tai rikkaat köyhtyvät. Satsaukset voi toki olla valtavia nimellisesti, mutta mitättömiä yhtä veronmaksajaa tai yhtä tuettavaa kohti. Lisäksi rahansiirto pitää olla luonteeltaan sijoitusluonteista, niin että niillä luodaan esim. työpaikkoja, niin että sillä tavalla saadaan aikaan voittoja, tai luodaan ainakin kulutuskysyntää.

"Kuinka paljon luulisit Suomen olevan valmis maksamaan lisää EU-kassaan maksukykymme oltua jo nyt valmiiksi 7 miljardia euroa miinuksella alijäämäinen ?"

Riippuu siitä miten populistisesti hallitus ja eduskunta ajattelee. Haluavatko he kenties vaalivoittoa seuraavissa vaaleissa, vai kehittää Eurooppaa ja Suomea pitkällä tähtäimellä positiiviseen suuntaan.

Tietenkin kysymys on myös ihmisten valistuneisuudesta, eli siitä miten hyvin populistinen retoriikka puree kansalaisiin.

Populistipolitikkoja aina riittää, siis sellaisia jotka pyrkii valtaan populistisin konstein, se on ehtymätön luonnonvara. Kansalaisten valistuneisuudesta riippuu miten helposti ne haksahtaa näiden politiikan helppoheokkien vaalipuheisiin.

"Melkoinen soppa siitä on tulossa, kun integraation edellytyksin aletaan harmonisoida verotusta, sosiaaliturvaa ja lainsäädäntöä."

Politiikka on melkoista soppaa muutenkin ja hutunkeittäjiä riittää. Pohjaanpalamisen vaara on aina olemassa, samoin se että pataan joutuu vääriä aineksia. Siitä vain on selvittävä.

Eero Mattila

Olen monta kertaa miettinyt kuka tai mikä taho pelottelee EU kansalaisia nationalismin noususta... toisaalta kukaan ei kerro mitä vaaraa siitä sitten on, että vietetään kansallista itsenäisyyspäivää.

Ehkäpä tämän pelottelun taustalla on juurikin tällaista fanaattista kansanvalistusta:
"Euroopan kansallisvaltioilla on vain menneisyys, mutta ei tulevaisuutta."

Tämmöinen ajattelu voisi kummuta yhtä hyvin kommunismista kuin fasismistakin. Yhteistä näille kaikille ääriliikkeille on se, ettei ihmisten sallita itse ajatella. Pyritään pakottamaan pelon kautta. Tästä voidaankin päätellä, että EU-liittovaltionatsismi ovat ääriliike.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU välttelee jäsenmaidensa kansanäänestyksiä kuin ruttoa, tästäkin uudesta puolustusopimuksesta erikseen mainittiin etä se voidaan tehdä nykyisen perussopimuksen puitteissa. Toisaalta ei EU kansalaisten mielipiteistä ole tähänkään asti välittänyt, Hollannissa äänestetiin Ukrainan assosiaaatiosopimusta vastaan mutta sopimus tehtiin kuitenkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut