*

marttiissakainen

Maailma velkasuossa - puhkeaako kupla?

Sattui silmiini tuore juttu Jyllands-Postenissa maailman velkautumisen tasosta ja kasvusta 2007 finanssikriisin jälkeen. Ohessa tiivistelmä jutusta ja keskeisiä velkaantumislukuja. Kyseessä on siis kokonaisvelka: valtioiden, elinkeinoelämän, finanssisektorin ja yksityishenkilöiden velkataakka vuoden 2016 lopussa  ja velan kasvu 2017 ensimmäisellä neljänneksellä  verrattuna viime vuoden vastaavaan.

The Institute of International Financen ( IIF ), Washington, tuore laskelma osoittaa, että globaali kokonaisvelka on tällä hetkellä 3,27 kertainen  kaikkien maiden yhteenlaskettuun BKT: een verrattuna. Positiivista on , että kokonaisvelkaantuminen on jonkin verran hidastunut.

Edellä mainittu kokonaisvelka kasvoi tämän vuoden 1. neljänneksellä  456 mrd.€ verrattuna viime vuoden vastaavaan neljännekseen.

Erityisesti teollisuusmaat ovat saaneet jarrutettua velkaantumisvauhtiaan viimeisten viiden vuoden aikana. Teollisuusmaiden kokonaisvelka oli maaliskuun lopussa 2017  huimat 140 000 mdr.euroa eli 3/4  maailman kokonaisvelasta.

Kehitysmaiden kokonaisvelka oli 49 000 mrd.euroa, josta Kiinan osuus on 28 000 mrd.euroa.

Pääsyynä nopeaan velan kasvuun pidetään 2008 alkanutta finanssikriisiä, sitä seurannutta  maailmantalouden lamaa ja siitä johtunutta valtioiden velkakriisia.  USA:n keskuspankki ( FED ) pumppasi valtavat määrät velkarahaa markkinoille talouskasvun aikaansaamiseksi, Euroopan kekuspankki ( EKP ) seurasi muutaman vuoden viiveellä ja Kiina seurasi perässä.

IIF:n luvut ovat astronomisia. Siksi velan vertaaminen maitteen BKT:een antaa suhteellisen kuvan missä mennään. Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana esim. kehitysmaiden kokonaisvelka kasvoi 5%:lla 218 %:iin BKT:sta. Seurauksena on ollut monien kehitysmaiden luottokelpoisuuden lasku ja kasva joukko maita on joutunut tarkkailulistalle.

Huolimatta voimakkaasta luoton lisäämisestä, ei talouskasvu ole lähtenyt vahvaan kasvuun ja inflaatiokin on pysynyt alhaisena. Korkotaso on pysynyt ennätysalhaalla jo vuosia.

Entäpä, jos velkakupla puhkeaa ennenkuin talous lähtee kunnolla kasvuun, jota muuten USA:ssa on jatkunut 8 vuotta, ja valtioiden obligaatiokorot ripeään nousuun  markkinoilla?

Olisiko mattimeikäläisen syytä olla huolissaan ja entä Suomen valtiovarainministerin?

 

Lähde:Jyllands-posten 30.6.2017 ja The Institute of International Finance ( IIF )

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Velan määrä on kasvanut huimasti 2008 jälkeen ehkä osittain myös ennätysalhaisen korkotason siivittämänä. EKP on Euroopassa pitänyt massiisivisella lähes o-koron elvytysruiskeella kasvuodotuksia ylhäällä ja inflaatio-odotuksia samoin. Kumpikaan ei ole toiminut halutulla tavalla. Investoinit eivät ole kunnolla käynnistyneet.Isot pörssiyritykset ovat edullisella lainalla parannelleet rahoitustilannettaan ja jakaneet avokätisesti osinkoja.
Suomen valtiolla on reilut 102 mrd.euroa velkaa.Jos korkotaso nousee esim.2%. valtion lainojen hoito pomppaa nopeasti 2 mrd:lla eurolla/v.
Tarvitaan runsaasti uutta vientiä, työtä ja kasvua.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Suomi tarvitsee tässä globaalissa velkasuossa ennen muuta eron eurosta, jotta saamme rahapolitiikan ja julkisvelanhoidon omiin käsiimme yksityispankkien sanelun sijaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tässä vielä kertauksenomaisesti, kuinka liian suuri velkamäärä hermostuttaa maailman markkinoita hermoromahduksen partaalle. Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurrin erinomainen pyramidiesitys virtuaalikuplarahan suhteesta reaalirahaan:

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Globaalitalous on "pilvessä"! Rahoitusjärjestelmä on "hieman epävakaa".Vai mitä? Mitä silloin tapahtuu, kun virtuaalikupla puhkeaa? Onko se Jytkyjen Jytky? Kuin ydinaselaukaus? Kuin neutronipommi vaikutuksiltaan...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kiitos valaisevasta Jan Hurrin analyysistä.
Kun päätähuimaavia lukuja katselee, niin ymmärtää monien halun hankkia kultaa.
Mitä sitten tapahtuu, kun kupla poksahtaa?
Köyhät pysyvät edelleen köyhinä. Suurvelalliset menevät vararikkoon olkootpa ne sitten yksityishenkilöitä, pankkeja, yrityksiä tai valtioita.
Massiivinen tulonsiirto yhä harvemmille rikkaille. Jne.
Verilöydy jonkalaista emme ole nähneet.
Siirtyminen kultakannasta "virtuaalivaluuttaan" taisi olla virhe samoin kaiken maailman johdannaiset ja finanssirakennelmat.
Pullon henki on päästetty irti eikä sitä enää saada sinne takaisin.
Sopivien piilopaikkojen etsintä alkakoon. Onnea matkaan!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#6. Tulee mieleen Pandoran lipas: kuka tai ketkä ovat sen avanneet ja aiheuttaneet globaalit ongelmat, onnettomuudet ja talouskuprut sekä muut vitsaukset? Johtaako talousmafia maailmaa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pandoran_lipas

Aiheuttaako SE hyperinflaation, jota erityisesti sen pari kertaa maailmansotien jälkeen kokenut EU-veturi-Saksa pelkää ja pyrkii kaikin keinoin torjumaan matalalla EKP/€uro-inflaatiolla pahasti EMU-jäsenmaat kriisiytyneinä monen kerroksen väkeen ja talouksiin. Melkoista ristiriitapalapelin rakentelua!

Onko syy keskuspankeissa ja finanssiauervaarojen huijaavissa toimissa?

Edelleenkin olen samaa mieltä kuin kaukonäköinen Otto von Habsburg.

-"Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteisvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä EU:n perustuslakisopimuksen kansallisten lakiensa yläpuolelle. "

EMU:ssa jäsenmaat on orjuutettu juridisesti, poliittisesti ja taloudellisesti.

Ilman kansanäänestystä EU:n perustuslakisopimuksilla ei voi olla legimiteettiä eli laillisuutta kansalaisten silmissä. Suomikin vietiin väkisin €uroon ja EMUun ilman kansanäänestystä. Se ei takaa aitoa integraatiota ja sitoutumista ei EU:hun eikä EMUun. Hosumalla tehdystä EU/EMUsta tuli fiasko ja susihukkanen.

Pakkopulla ei maistu! Siksi näitä brexittejä alkaa ilmaantua. Demokratiavajeet, valuvirheet ja kriisipesäkkeet sekä edesvastuuttomuus ovat korjaamatta. EU/EMU/EKP toimivat vain niiden eliitin hyväksi jäsenmaita lypsävällä, savijalkaisella jättibyrokratiallaan.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #19

Osuit Kari naulan kantaan. Euroopalla ei ole yhteistä eetosta, niin kuin vuosia sitten haikailtiin. Pohjoismailla on.
Siksi Suomen pitäisi olla voimakkaasti ja innolla ajamassa Pohjolan talousliittoa. Rakenteet on jo olemassa, puuttuu vain toteutus. Mitä pikemmin EU:n korttitalo romahtaa sitä parempi Suomelle. Tällä menolla Suomen rahat ei riitä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Olen tässä yrittänyt ihmetellä, että "Mitä sitten?".

Ilmeisesti korot lähtevät ainakin nousuun.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Euroalue euroineen tulee romahtamaan ja Suomen valtion moneet takuut kaatuvat päälle.Hallituksen kaatuminen ei paljon lohduta siinä tilanteessa.
EKP:stä tulee Euroopan konkurssipankki.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Törmäsin termiin "Great Reset". Sen yhteydessä puhutaan USA:n tuplakuplasta, velkakuplasta ja "lupauskuplasta", eli eläke- ja sosiaalietuudet, terveydenhuolto.

Kummatkin puhkeavat ja seurauksena pahempi lasku kuin 1930-lamassa.

Noiden juttujen yhteydessä tosin kaupataan jotain "selviytymispakettia", joten hieman epäilyttävää.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #9

USAn talous on aikamoinen velkakupla. Julkinen velka yli 21 000 mrd.dollaria. Trumpin lupaamien rikkaiden veronalennusten toteutuessa kupla senkun kasvaa.
Ei hätää niin kauan kun dollari säilyttää asemansa maailman varavaluuttana. Aasian ja kaukoidän maiden talouden kasvaessa nopeasti Kiinan johdolla dollari ja USA joutuvat entistä ahtaammalle.Ehkä näemme sen päivän, jolloin USAn vuoro on romahtaa, kuten kaikki muutkin imperiumit vuorollaan. Meidän eurooppalaisten pitäisi olla huolissaan romahtaako EU ennen sitä.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Varmaankin tässä kokeillaan vielä yhteisvelkaa, sillä EKP:n velkakirjaostojen (LTRO) rajat alkaa tulla vastaan.

Välimerenmaat eivät pääse ilman LTRO:a velkakirjamarkkinoille, joten se on korvattava jollain muulla menettelyllä.

Asiasta aletaan varmaankin riitelemään heti Saksan vaalien jälkeen.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Kun inflaatio kiihtyy 2% tuntumaan, keskuspankkien on pakko nostaa ohjauskorkoa. Se nostaa velan hintaa. Ei ole tuottoja, millä nousevat korot maksetaan? Syöksy laukeaa nouseviin korkoihin ellei keskuspankit taas innostu syytämään loputtomasti rahaa markkinoille sitä ennen.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Eli mitä teen pörssisosakkeilleni?

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Myisin ennenkuin on myöhäistä ja sijoittasin rahat metsään tai maahan.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Vaikea tilanne, kun pörssiosakkeet antavat parempaa suojaa inflaatiota vastaan kuin tilillä olevat rahat. Maahan ja metsään sijoittaminenkin ilman suurempia varoja on hankala asia ilman arvopaperimarkkinoita. Pienen metsäpalstan ostaminen on hankalampaa kuin metsärahaston osuuden. Yleensä pörssin romahtaessa myös muut omaisuuslajit kuten asunnot ja kiinteistöt halpenevat myös. Yleensä kyllä vähemmän. Lisäksi ainakin pitempään omistettuja osakkeita myydessä yleensä varmistaa, että tuottavasta varallisuudesta ainakin viidennes siirtyy verottajan taskuun.

Kumpaan uskot enemmän nopeaan romahdukseen vai hitaasti kiihtyvään inflaatioon? Perinteisesti tilillä rahoja pitämällä häviää pitkässä juoksussa varmimmin. Hyperinflaation ja yhteiskunnan totaalisen romahduksen tilanteessa tila maalla ja omavaraistalous lienee parasta.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Joku amerikkalainen huippuasiantuntijaksi nimetty oli sitä mieltä, että vuoden sisällä tulee romahdus, jonka seurauksena varallisuusarvot puolittuvat. Ei näistä tiedä. Maailmanloppuakin on odotettu. Kerrotaan, että 50-luvulla kartanolaisuskovaiset olisivat istuneet katolla kaksi viikkoa odottamassa vedenpaisumusta. Alas niidenkin oli lopulta tultava.

Käyttäjän veikkohuuska kuva
Veikko Huuska

#5.
Kun Kaikkien jytkyjen Äiti iskee, kaikki häviävät, mutta olennainen ero on siinä, että jotkut myös voittavat; tosi harvat,tosi paljon

Olen blogeissa kehitellyt näkyä, jossa globaalin finanssiräjähdyksen jälkeen koko lamaantunut maailma on kaupan. Ei niin että juuri kukaan haluaisi myydä, mutta kun on pakko: Nopeat ja isot ostajat ostavat ja ostaessaan voittavat lisää oästovoimaa.
Lopulta voittaja ostaa ja omistaa koko maailman.
Kellä voisi olla riittävä alkupanos?
Niillä jotka omistavat kylliksi kultaa, voisi olla hyvä veikkaus.
Kiina ja Venäjä haalivat tietoisesti kultaa. Miksi?
Veikkaan strategisia tavoitteita.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Kiinan ja Venäjän kullan osto on tietoinen stategia. Odottelevat jenkkilän kellahtamista. Sitä ennen USA saattaa liittalaisineen junailla "puolustussodan". Syyriassa rintamat tiivistyvät ja jännitys tihenee.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #23

#23. Maltillinen ja viisas Nyky-Kiina sijoittaa ja on sijoittanut ympäri maailmaa tehokkaasti ja kaukonäköisesti ja saattaa johtaa pian koko Tellusta. Velatkin Kiinalla on etupäässä kotimaisia. Talouskasvuakin vuosittain 6-7 prosenttia.

MUTTA on huolestuneitakin kannanottoja Kiinan taloudesta:(GOOGLESTA LISÄÄ)

https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2017/kiina-h...

http://fi.gbtimes.com/uutiset/kiinan-talouden-maha...

http://parempaaelamaa.org/2017/04/18/kiinan-mahala...

https://yle.fi/aihe/termi/freebase/m011b4qhw/kiina...

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Tämmöinen tavallinen luonnontieteellisesti ajatteleva ihminen kyllä kummastele, että miten maapallon velka voi olla noin suuri? Mistä se raha on oikein ilmestynyt? Vai onko se vain numeroita pankkien tietokoneissa? Jos näin on asia, kaikki maailman velat voidaan hoitaa muutamalla näppäinpainalluksella hyvin nopeasti.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Rahaa luodaan tyhjästä. Keskuspankkien myöntämä lainaraha pankeille, josta pankit myöntävät luottoa eteenpäin.Pankkien vakavaraisuusvaatimus on jossain 8 % tai max 10 %, jolloin uutta velkaa voidaan myöntää yli 90% enemmän kuin oma keskuspankkivelka jne.Näin ketju jatkuu loputtomiin, koska ei ole enää todellista vastinetta rahalle, kuten kultakannan aikaan. Wikipediasta voisi varmaankin löytää parempaa selitystä.
Tottakai kaikista rahan lainaliikkeistä pidetään kirjaa. BIS on maailman keskuspankkien keskus Baaselissa, jossa kirjataan ja selvitetään kaikki rahatapahtumat. Näihin BIS:n tilastointeihin Jan Hurri on ansiokkaissa kirjoituksissaan Talouselämä-lehdessä referoinut.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Aivan sairas idea, tuo rahan luominen tyhjästä. Se luultavasti luo myöskin näitä finanssikuplia, jotka poksahtelevat aina silloin tällöin ja ajavat tavallisia ihmisiä ahdinkoon. Ainakin niitä ihmisiä, jotka eivät osaa olla tarpeeksi vainoharhaisia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#13. Korjaus: Tiedonjulkistamispalkittu Jan Hurri on Taloussanomien erikoistoimittaja. IS/TS.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Tuo maailman kokonaisvelka pitäisi olla sama kuin liikkeellä ja säästötileillä oleva rahan määrä, jos ajatellaan, että raha syntyy velkaa otettaessa ja poistuu se maksettaessa. Onko jollakin taskulaskinta, niin saataisiin tarkistettua?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tässä Suomen kokonaisvelka vuoden 2011 3. kvartaalin jälkeen.
CNBC ei ole tuon jälkeen päivittänyt tietoja?

11. Finland: 244.8%
External debt (as % of GDP): 244.8%
Gross external debt: $478.84 billion
2011 GDP (est.): $195.6 billion

External debt per capita: $90,984
http://www.cnbc.com/2012/03/27/The-Worlds-Biggest-...

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Todennäköisesti keskuspankit ovat jääneet rahaelvytysloukkuun: korkoja ei voi enää normalisoida liian suureksi paisuneen julkisen ja yksityisen velkataakan vuoksi.

Alhaisten korkojen vuoksi hallituksilta puuttuu paine tehdä tasapainoisia budjetteja ja julkinen velkaantuminen vain jatkuu ja jatkuu.

Seuraava taantuma paljastanee totuuden, sillä silloin keskuspankit eivät voi enää elvyttaa perinteisin konstein. Ehkä joudutaan Japanin tielle ts. keskuspankki rahoittaa suoraan valtiota ja ostaa osakkeita pörssistä.

Tämä johtaa lopulta hyperinflaatioon ja valuuttojen purkautumiseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut