marttiissakainen

Pörssiyhtiöiden ennätysosingot jakoon

 

Pörssiyhtiöillä menee lujaa. Ennätystuloksia julkistetaan solkenaan. Suomen taloudessa on saavutettu vuoden 2008 taso , vasta nyt. Yhteenlaskettu pörssiyhtiöiden tulos on 22.4 mrd euroa vuodelta 2017. Jaetut osingot ovat myös ennätykselliset 11.4 mdr euroa. Tähän päälle vielä pörssissä listaamattomien yritysten joukko.

Melkoinen osuus tulos-ja osinkojuhlaan johtunee Euroopan keskuspankin EKP:n vuonna 2015 aloittamalla elvytyksellä. Tuolloin EKP alkoi ostaa 60 mrd eurolla kuukaudessa valtioiden obligaatioita. Markkinolle virranut halpakorkoinen elvytysraha ei kuitenkaan lisännyt merkittävästi inflaatiota ei myöskään  investointeja.

Elvytysrahalla yritykset , etenkin suuryritykset, paransivat tuloksiaan ja johtajien bonukset lähtivät lentoon tulosten parantuessa. Pörssikurssikäyrät sojottavat  reippaasti yläviistoon.

Ketkä hyötyvät? Yritysjohtajat, osakkeiden omistajat, työpaikkansa säilyttäneet työntekijät sekä tietenkin valtio ja ne kunnat, joihin menestyneet yritykset maksavat kasvavia veroja. Tietenkin myös kasvukeskusten asunto- ja liikekeskusrakentajat. Uusi asuntoja tarvitaan siellä missä työtä on ja tottakai uusia ostoskeskuksia pitää myös rakentaa.

Ketkä sitten menettävät? Ainakin työpaikkansa menettäneet työntekijät. Yritysten tuloksethan nopeiten kohenevat  vähentämällä väkeä ja jakamalla työt jäljelle jääneiden kesken.

Kehitysalueiden kunnat ovat myös menettäjiä. Sieltä ihmiset muuttavat työn perässä etelän liikekeskuksiin.

Myös köyhien määrä on kasvanut. Heitä Suomessa on joidenkin laskelmien mukaan lähes miljoona henkilöä, riippuen tietenkin laskutavasta.

Kansallinen häpeämme leipäjonot ovat jatkuvasti kasvaneet.

Näyttää siltä , että kansan kahtiajoko lisääntyy. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Vieläpä kiihtyvällä nopeudella. Tuloerot ovat kääntyneet ripeään kasvuun. Silti puhutaan vieläkin hyvinvoitivaltiosta.

Olemmeko matkalla jälleen  kohti luokkayhteiskuntaa ? Huolestuttava kehitys yhteiskuntarauhan kannalta.

Myös pörssiromahduksen uhka on ilmassa. Toisena uhkana  häämöttää korkotason nousu. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Pörssiyhtiöt maailmanlaajuisesti suurimpia riistäjiä. Voitonjako riistoa työläisiltä.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Niin on. Parempi kun ne työläiset olisivat vaan työttöminä. Vilu ja nälkä siinä tosin voisi tulla, mutta eipähän riistettäisi.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hyvin suuri osa suomalaisista ehkä 90 prosenttia äänestää globalisaation ja liberalismin puolesta. Saamme mitä tilaamme.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ongelmana vain, että he eivät tiedä mitä tekevät. Globalismi ja uusliberalismi jo käsitteinä ovat vieraita mainitsemallesi joukolle.Puhumattakaan niiden sisällöstä miten ne toimivat.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Olen aina ihmetellyt, että yrityksissä usein palkitaan vain harvoja, vaikka tuloksen tekemiseen osallistuvat kaikki.Bonus hyvästä tuloksesta motivoisi myös alemman tason työntekijöitä. Pörssiyhtiöissä osingot ovat bonusta omistajille ei duunareille.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Työntekijä saa palkintonsa palkan muodossa. Siinä on se idea, että hän saa sen silloinkin, kun yritys ei tee niin paljoa tai ollenkaan voittoa. Työntekijät saavat palkkansa vaikka yritys tekisi tappiota. Omistajat joutuvat odottelemaan voitollista tulosta, siksi he ottavat siitä sitten hieman isomman siivun kerrallaan.

Jos työntekijä haluaa päästä osingoille, hän voi ostaa yrityksen osakkeita. Erityisesti pörssiyhtiöissä tämä on mahdollista ihan jokaiselle työntekijälle, joten niiden suhteen asiat ovat täysin kunnossa. Listaamattomissa yrityksissä sen sijaan osakkeiden osto voi olla hankalampaa, jos halukkaita myyjiä ei löydy. Ehkäpä ammattiliitot voisivat yrittää neuvotella sellaisia työsopimuksia, että osan palkasta muodostaisivat yrityksen osakkeet.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Onhan se näinkin.Osakkeiden osto pieniä määriä ei kesää tee dunareille. Monella ei ole siihenkään varaa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #7

Tuo "monilla ei ole siihenkään varaa" puhuu sen puolesta, että ainakaan merkittävää osaa palkasta ei ole hyvä sitoa yrityksen tulokseen. Se kun edellyttäisi sitä, että jos yritys tekee nollatulosta, niin duunarit eläisivät sen ajan säästöillään ja jos tehdään peräti tappiota, joutuisivat duunarit maksamaan työnteostaan firmalle. Voisi olla monelle tuhoisaa, vaikka voitollisina vuosina saisikin sitten reilumman tuoton.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Kokemukseni mukaan työntekijät eivät halua tulospalkkausta. Osaltaan se johtuu siitä, että tulospalkka halutaan nykyisen palkan päälle. Ts. jos tulos paranee ja palkka nousee, jos tulos heikkenee, palkka pysyy ennallaan. Tähän taas sitten työnantaja ei suostu.

Toisaalta tulospalkkiossa nousevat sellaiset palkanosat, jotka eivät liity työn tuloksellisuuteen. Näitä ovat mm. lomapalkat, sairausajan palkat, työajanlyhennyskorvaukset, ylityökorotukset jne.

On työnantajia, jotka maksavat yksipuolisella päätöksellä palkkiota hyvästä tuloksesta. Nämä ovat lähinnä pieniä yrityksiä, joissa henkilökunta toimii yhteistyössä. Eräin edellytyksin kertapalkkiot eivät vaikuta korvauspalkkoihin.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Joku voisi sanoa hyötyjistä että myös tavalliset osakkeenomistajat eli osakesääsätäjät hyötyvät jättiosingoista.

Ihan tavallisilla suomalaisilla kotitalouksilla on 300 miljardia rahoitusvaroja sijoitettuna joten ei ne herrat ole ainoita hyötyjiä. Eikä tuo monilla ei ole sijoituksiin varaa ihan pidä paikkaansa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Näillä köyhimmillä joiden tuskaa täällä yritetään helpottaa, tuskin on koskaan ollut rahaa sijoitettavaksi pörssiin ja melko varmana voin olettaa ettei heidän vanhemmillakaan. Taitaa rahat pankeissa kuulua niille joilla on pörsiosakkeitakin.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

Osinkoja pitäisi kai verottaa enemmän, että investointihalukkuus kasvaisi.

Käyttäjän PerttiVirtala kuva
Pertti Virtala

11,4 mrd€ ei liene ennätysosinko kun esim. vuonna 2008 maksettiin osinkoja yli 12 mrd.€. Osinkojen maksusta ei oikeastaan hyödy osakkeenomistaja ollenkaan, koska hän joka tapauksessa omistaa yrityksen osakkeiden muodossa. Se jaetaanko arvosta osa osinkona vai ei, ei lisää osakkeenomistajan varallisuutta. Jaettu osinko on pois osakkeiden hinnoista, jotka yleensä notkahtavat osinkojen maksun aikaan jaettujen osinkojen verran.

Sen sijaan osingoista hyötyy verottaja ja sitä kautta varattomampi väki tukien muodossa.

Palkansaajien palkkasumma sen sijaan saavutti viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen, 1,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Yhteiskunta hyötyy isoista osingoista mukavasti. Ensin yrityksen tuloksesta napataan yhteisövero 20 % ja sitten vielä osingonsaajalta 30 tai 34 %. Yhteiskunta saa tuloksesta siten hiukan vähemmän kuin osakkeen omistaja. Jos yrityksen tulos olisi nolla ja kaikki tulos olisi mennyt palkkoihin, olisi yhteiskunta jäänyt vähemmälle. Harvan palkansaajan verot ylittävät 44 %.

Ulkomailta saaduista osingoista yhteiskunta ei saa veroa yhtä mukavasti. Yleensä yhtiön kotimaa ottaa jonkun määrän veroa päältä. Esim. USA ottaa päältä 15 % veroa. Suomelle jää sitten loput 15 tai 19 %. Verotus tosin ei mene ihan noin yksinkertaisesti, mutta pääpiirteittäin noin.

Toimituksen poiminnat

Sivut