marttiissakainen

Sotesta tulossa Sipilän hallituksen poliittinen hauta?

Onko sotesta tulossa Sipilän hallituksen poliittinen hauta?

Sotekiemurat uhkaavat kaataa hallituksen. Rivimiehelle on muodostunut käsitys, että kyseessä on enemmän valtapeli kuin aito huoli kansalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Säästöistä puhutaan ilman näyttöjä.

Pitkään näytti, että sote syntyy. Kokoomus voittaa valinnan vapaudellaan ja keskusta maakuntamallillaan. Siniset hiljaisina yhtiömiehinä seuraavat katseella. Toisin on käymässä.

Keskustan puskema maakuntamalli on parikymmentä vuotta myöhässä, ilman maakuntien verotusoikeutta ja taloudellista itsenäisyyttä. Vastoin muissa pohjoismaissa tehtyjä ratkaisuja. Tanskan kuntauudistuksessa lähes 10 vuotta sitten muodostettiin viisi aluetta, jotka vastaavat pääasiassa kansalaisten terveydestä ja sairaalatoimesta. Entisten maakuntien verotusoikeus siirtyi alueille. Alueneuvostot valitaan kuntavaalien yhteydessä.

Ilman verotusoikeutta maakunnat ovat valtion tiukassa ohjauksessa ja talutusnuorassa vailla todellista itsenäisyyttä. Heikosti menestyvät maakunnat joutuvat jatkuvan lakkautus/ fuusiouhan alaisiksi. Ei hyvä.

Kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli puolestaan näyttää sortuvan rahan puutteeseen. Valinnanvapaus ilman riittäviä määrärahoja jää haaveksi, kuten nytkin on köyhien kohtalona. Kunnat puolestaan menettävät tehtävistään ison osan ja joutuvat myös lakkautus/ fuusiopaineen alle.

Perustuslain turvaama kunnallinen itsehallinto, viimeinen kansalaista lähellä oleva demokratialinnake, on vaarassa. Sitä on puolustettava.

Lopulta soterakennelma voi törmätä perustuslakiin - taas kerran. RKP ja demarit ovat valmiit uusiin vaaleihin, joita keskusta ei missään tapauksessa halua. Rökäletappio odottaisi. Kokoomuksen Petteri Orpon hihassa vilahtelee mustapekka samalla kun valtiovarainministeri leikkii viatonta.

Edessä taitaa olla ennenaikaiset eduskuntavaalit maakuntavaalien sijasta. Pääministeri Juha Sipilää uhkaa oppositioon joutuminen ja keskustan kestounelmaa maakunnista roskakori. Sitä ennen hänet huudetaan keskustan puheenjohtajaksi kesäkuussa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kiitos Martti!

Olen pitkään tutkinut soten taustoja.

Sote on Euroopan demareiden projekti.

Mainittakoon, että EY:n aluehallinnon taustat juontavat vuodesta 1985 ja Suomi liittyi mukaan jo Holkerin hallituksen aikaan.

Lukekaapa, mitä Kalevi Sorsa kirjoitti kirjaansa "Uusi itsenäisyys" (1992). Sivulla 261 olevan sitaatin pitäisi avata vasemmistolaistenkin silmät:

Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä.

Demarit myhäilevät nyt, kun Kokoomus hoitaa Suomen EY-sopeutuksen valinnanvapaudella!

Maakuntamallistakin löytyy sitaatti Sorsan kirjan sivulta 71:

"Euroopan yhteisöissä on jo ollut nähtävissä, että samalla kun kansallisvaltiot menettävät poliittista ohjausvaltaansa ja merkitystään, vahvat talousmaakunnat nousevat esiin."

Demarit myhäilevät nyt, kun Keskusta hoitaa maakuntamallin!

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sorsa kertoo aiheesta VAHVAT TALOUSMAAKUNNAT.

Sitaatti sivulta 72:

"Toisaalta minulla on asiasta varsin vakaa ennakkokäsitys: kun suuret asiat päätetään riittävän kaukana, läheisistä - ja yksilön kannalta ehkä niistä tärkeimmistä - asioista voidaan paremmin päättää kunnissa ja maakunnissa."

Tosiasia on, että maakuntavaltuustosta tulee vain kumileimasin päättämään siitä, mistä rahat otetaan. Kasvottomat saalistajat eli ulkomaalaiset sote-palveluiden tarjoajat nostavat hintojaan.

Eurooppalaisella verokikkailulla toimiva saalistaja on saanut veroparatiisin kautta monopoliaseman, johon kokoomuslaisen sote-yrittäjän rahkeet eivät riitä.

Kaiken kukkuraksi saalistajien voitto menee maan rajojen ulkopuolelle, kun se ennen jäi suomalaisten hyväksi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Sitaatti Suomen EY-liittymislakiesityksestä HE 135-1994 (kotisivultani):


"Vaikutukset Suomelle

EU-jäsenyys vaikuttaa sekä suorasti että epäsuorasti maassa harjoitettavaan aluepolitiikkaan. Suorat vaikutukset syntyvät aluepolitiikkaa koskevien EY:n sääntöjen ja järjestelmien kautta. Epäsuorat vaikutukset syntyvät valtiontalouden, toimintaympäristön ja yleisen alueellisen kehityksen muutosten kautta, jotka vaikuttavat aluepolitiikan kehittämisedellytyksiin ja -tarpeeseen.

EY:n valtiontukisäädöstö sisältyy sellaisenaan ETA-sopimukseen. Lisäksi sopimukseen sisältyy yhteinen julistus muun muassa harvan asutuksen huomioon ottamisesta kansallisten tukialueiden hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Tuen valvontaa varten luotiin rinnakkaisjärjestelmä EFTA-maita varten. EFTA-maan liittyessä unioniin toimivalta valtiontukien valvontaa koskevissa kysymyksissä siirtyy EFTAn valvontaviranomaisella komissiolle.

EY:n rakennepolitiikan toimintaperiaatteet lisäävät tarvetta vahvistaa aluehallinnon roolia alueellisessa kehittämistyössä. Tätä varten ei ole mitään EY:n säädöstöä, joten ratkaisut on tehtävä kansallisella tasolla. Alueiden kehittämisestä annetulla lailla (1135/93) aluetason kehittämisvastuu on siirretty lääninhallituksilta maakuntien liitoille ja niiden edellytyksiä hoitaa tätä tehtävää on vahvistettu.

Alue- ja rakennepolitiikan hallinnointiasiat on otettava huomioon valtion valmistelu- ja päätöksenteko-organisaatiossa. Rakennerahastoista saatavan tuen turvaamiseksi on päätettävä siitä, miten rakennerahastojen tavoitteisiin liittyvien alueellisten ja valtakunnallisten kehittämisohjelmien valmistelu, toteutus, seuranta ja hallinnointi järjestetään alueilla ja keskushallinnossa. Lisäksi on sovittava rakennerahastotuen budjetointi- ja maksatusjärjestelyihin liittyvistä kysymyksistä. Ahvenanmaan maakunnassa aluepolitiikka kuuluu itsehallintolain mukaisesti maakunnan toimivaltaan."

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Oma arvioni on, että kun Kataisen kuntauudistus meni karille, niin samaan tulokseen päästään maakuntamallin kautta. Sillä saatiin keskusta mukaan sen kannattajia sorsivaan "uudistukseen". Ilman verotusoikeutta pienet maakunnat jäävät puun ja kuoren väliin. Valta keskittyy vääjäämättä yhä harvempiin käsiin.Maakunnat köyhtyvät.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pari viikkoa sitten löysin tiedon, että EY:n vaatima maakuntamalli oli esillä jo liittymislakiesityksessä HE 135-1994, mutta jäi keskeneräisyyden vuoksi toteutumatta.

EY-sopeuttamista yritettiin hoitaa PARAS-lain ja sittemmin kuntaliitoksien kautta.

http://jormajaakkola.fi/kunta-%20ja%20sote-uudistus

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Maakuntien Euroopasta kertoo myös Eduskunnan pöytäkirja Valtiopäivät 1991 Torstaina 9. tammikuuta 1992 sivuilla 4285-86.

Aiheena oli vuoden 1992 budjettikäsittely pääluokasta 26.

Puhujana Tuulikki Ukkola.
Lue lisää http://jormajaakkola.fi/Sote%20maakuntamalliin

Huom!
9.1.1992 todellakin löytyy kirjasta Valtiopäivät 1991, sillä valtiopäiviä 1992 ei oltu vielä avattu, kun eduskunta komennettiin kesken joululoman valtiontalouden kuralle menemisen johdosta loppiaisen jälkeen koolle.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Amerikkalainen konsulttiyritys McKinsey&Co on tehnyt monet Suomen hallitusohjelmat.

Valitettavasti kotisivullani olevat linkit eivät enää toimi:

Kataisen/McKinsey’n hallitusohjelma

Vanhasen II /McKinsey’n hallitusohjelma

Toimituksen poiminnat

Sivut