marttiissakainen

Työttömyys on kullan kallis

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpo esitteli valtiovarainministeriön laskelman työttömyyden kustannuksista. Hintalappu työttömyyden nykytasolla, 275 000, on 6 ( kuusimiljardia ) mrd. euroa vuodessa. Ottamatta kantaa laskelman tarkkuuteen on selvää, että kyseessä on kansallinen katastrofi joka tapauksessa olipa todellinen luku 5 tai 7 mrd.

Tältä hallitukselta on turha odottaa merkittäviä korjaavia toimenpiteitä. Ne olisi pitänyt tehdä heti hallituskauden alussa. Mitä teki hallitus? Jakoi yhdistetyn oikeus -ja työministerisalkun ensikertalaisministerin Jari Lindströmin hoidettavaksi, tulokset tiedämme: stressi ja tehtävien jako.

Eikö hallitusta muodostetettaessa muka tiedetty kuinka tärkeä asia työllisyyden hoito on? Urho Kekkonen aikanaan nimitti Martti Miettusen johdolla kansallisen hätätilahallituksen,  jonka päätehtävä oli työttömyyden hoito. Tuolloin Suomen työttömyys oli 60 000 henkeä!

Yksistään nykytason työttömyysaste varmistaa sen, että valtion velanotto jatkuu. Tänä vuonna 1,5 mrd.euroa uutta velkaa ja kunhan lisäbudjetit on tehty noussee velanotto 2 mrd.euroon. Näin noususuhdanteen aikana. Entäs kun talouden alamäki alkaa, ehkä jo ensi vuonna?

Erityisen kallista on nuorisotyöttömyys, joka Suomen ja EU:n tasolla on muuta työttömyyttä korkeampi. Professori Pertti Arajärvi näytti paljon puhuvat kalvot nuorisotyöttömyyden kustannuksista eräässä hyvinvointivaltion sosiaalisia turvaverkkoja käsitelleessä alustuksessaan

Mieleeni jäi erityisesti eräs kohta. Ihmisen elämänkaaren kustannus  yhteiskunnalle muodostuu seuraavasti. Ensimmäiset 26 v hänestä on vain kuluja keskimäärin. Senjälkeen hän alkaa tuottaa yhteiskunnnalle tuloja. Saavutettuaan 60 vuoden iän, hän alkaa taas tuottaa yhteiskunnalle kuluja aina kuolemaansa asti. Sitä enemmän mitä vanhemmaksi elää.

Siksi juuri nuorten työllistäminen olisi kaikkein kustannustahokkainta yhteiskunnan kannalta. Puhumattakaan muista eduista. Nuorisotyötön on pelkkä kasvava kustannus. Hänet pitää saada tuottavaan työhön ja pian.

Myös työuran jatkaminen 60 ikävuoden jälkeen olisi yhteiskunnan kannalta hyödyllistä. Työuran pidentäminen molemmista päistä toisi bonusta veronmaksajille.

Miten edellä mainittu työllisyysongelma ja kustannuspommi pitäisi purkaa? Ratkaisujen löytäminen on ensiarvoisen tärkeää talouden, ihmisarvon, motivaation ja kansallisen hyvinvoinnin kannalta . Jos yksi ruuminjäsen kärsii, niin koko keho kärsii.

Pari vinkkiä. Panostetaan yrittäjyyteen, koulutukseen, kansainvälisyyteen ja otetaan oppia miten asiassa on onnistuttu meitä lähellä olevissa maissa. Esim. Tanskassa työttömyysaste on tällä hetkellä 3.9 % ,vienti vetää ja maksutase  tukevasti ylijäämäinen. Ei ihme, että Tanska on yksi maailman onnellisimista kansakunnista. Suomi voisi olla sitä myös.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Myös Ruotsilla ja Norjalla menee Suomea paremmin. Olisiko eurolla jotain tekemestä asian kanssa?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Alle minuutin pohtimisella selviää, että ongelma on helposti ja nopeasti ratkaistavissa. Ratkaisun on osin esittänyt ministeri itse:

Viedään 275 000 työtöntä Haaparantaan ja tuodaan heidät takaisin. Silloin heidän statuksensa muuttuu työttömästä siirtolaiseksi ja siirtolaisen voi kouluttaa puolessa vuodessa esimerkiksi koodariksi.

Tässä tapauksessa valtaosa siirtolaisista osaisi jo lukea, kirjoittaa ja laskea, sekä kommunikoida suomeksi - ehkä jopa englanniksi. Lähtötilanne on siis paljon tavallista helpompi.

Aikaa ei menisi varmaan kuin neljä kuukautta. Jos projektin käynnistää syyskuun alussa, niin Jouluna olisi valmista ja 6 miljardia tienattuna.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kokkarit ja kepulit ovat hallituksessa lähinnä keskittyneet heittämään rahoja pohjattomaan kaivoon.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kaikki lienevät samaa mieltä tavoitteista mutta keinoista eivät tietenkään.

On helppo sanoa että 'panostetaan koulutukseen', mutta sitten pitäisi ehkä kertoa vähän tarkemmin jotta mihin. Jos koulutamme sukupuolentutkijan, hän on vain erityisen kallis ja hyödytön työtön vaikka koulutukseen sinänsä panostettiinkin.

Yrittäjyydessäkin on eroa. Sairaanhoitajan yhtiöittäminen ei vielä ihmeitä tee. Jostain pitäisi kaivaa ne skaalautuvat ja kasvuhakuiset bisnekset.

Toimituksen poiminnat

Sivut