marttiissakainen

Miksi pitäisi hankkia hyökkäyshornetteja?

 

Pian on käsillä puolustusvoimien hävittäjähankinnan tarjouspyyntöjen lähettäminen valituille toimittajille. Keskustelu käy vilkkaana ostetaanko 60 , 64 vai 100 hävittäjää. Käytän niistä nimeä "hornetti".

Nousee muutamia kysymyksiä hankintojen suhteen:

1. Miksi ollaan hankkimassa hyökkäyshornetteja? Eikö kyseessä ole vain ja ainoastaan Suomen puolustukseen, ilmapuolustukseen, tarkoitettu hankinta?

2. Vai onko suunnitelmissa hornettien käyttö myös Suomen rajojen ulkopuolella?

3. Onko kenties kyse natoyhteensopivuuden korostuksella se, että hornetteja käytetään nato-operaatioissa eri puolilla maailmaa , vaikkapa Afrikassa pommittamassa jonkun EU- jäsenmaan entisen alusmaan kapinallisia. Nato-koneiden pommitukset Libyassa ovat tuoreessa muistissa.

4. Saab-Gripenien hankinta istuisi hyvin Suomen ja Ruotsin syvenevään puolustusyhteistyöhön. Kaupalla saataisiin kokoonpano Suomeen ja runsaasti työtä ja osaamista. Samalla nato-riipuuvuus vähenisi.

5. Eikä pitäisi panostaa tehokkaaseen ilmapuolustukseen superkalliiden hyökkäyshornettien sijaan?

6. Saab Gripen ja tehokas ilmapuolustusjärjestelmä voisi olla kustannustehokkain malli.

7. Miksi presidentti Niinistö  haluaa haastattella henkilökohtaisesti ehdokkaat uudeksi puolustusvoimain komentajaksi?  Varmistetaanko näin oikean henkilön valinta "oikean "ostopäätöksen" tekijäksi?

Tuoreessa muistissa  on presidentti Niinistön sekaantuminen oikeuskanslerin valintaan kesken prosessin  Tuomas Pöystin eduksi.

ps.

Olisi hyvä pitää mielessä Urho Kekkosen kanta, että kaikessa toiminnassa on Suomen etu aina pidettävä ensimmäisenä ja ennenkaikkea se.

 

Martti Issakainen

Reservin vänrikki/ kenttätykistö

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Mielenkiintoinen kysymys kieltämättä on, että saako Suomi uusilla horneteillaan parasta mahdollista maanpuolustuskykyä kustannustehokkaasti vai käytetäänkö rahaa tässä hankinnassa muihin "arvoihin"!?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Eivät hornetit hyökkää minnekään. Jos joku hyökkää, se on Suomen valtiojohto ja se on aika epätodennäköistä.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ei tietenkään aseet itsekseen toimi.
Esille ottamasi kysymys liittyy hiljattain hyväksyttyyn lakiin, jossa puolustusvoimain palveluksessa olevia ja muistaakseni myös varusmiehiä voidaan velvoittaa komennukselle ulkomaille.
Jos Natolta tai vaikkapa Ranskalta tulisi pyyntö Suomelle osallistua ulkomaiseen operaatioon Afrikassa, niin koneet ja miehet olisivat käytettävissä,kun käsky kuuluu.
Ei mitenkään mahdoton tilanne. Siksi ahkeraan Suomi on "natoillut" ja harjoitellut sekä Suomessa että ulkomailla.

Olemme luisuneet kauaksi perinteistä sotilaallisesta sitoutumattomuus- politiikasta. Viittaan lukuisiin sopimuksiin mm. Isäntämmasopimukseen.

Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Jos nyt antaisit linkin siihen lain kohtaan, jossa varusmiehiä voidaan velvoittaa komennukselle ulkomaille? US-puheenvuoron säännöissä kielletään huhujen levittäminen!

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #8

Pekalle.Totesin muistaakseni,koska en ollut varma asiasta. Voit kaivaa esille itse Jussi Niinistön ponnekkaasti tukeman lain, jossa puolustusvoimain palveluksessa olevia voidaan velvoittaa komennukselle ulkomaille.Eli ei enää ole kyseessä pelkkä vapaaehtoisuus.

Itse olen sitä mieltä,että suomalaisia sotilaita ja muita armeijan palveluksessa olevia pitää lähettää ainoastaan YK:n rauhan turvamistehtäviin eikä sotatoimiin.Siis vasta kun sotiminen on lopetettu ja aseet ovat vaienneet.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #19

Mitä Issakainen ajaa takaa tällä:

"Voit kaivaa esille itse Jussi Niinistön ponnekkaasti tukeman lain, jossa puolustusvoimain palveluksessa olevia voidaan velvoittaa komennukselle ulkomaille."

Issakainen voisi kyllä kaivaa itse tämän lain esille kun kerran muistelee, että Jussi Niinistö on sellaista esittänyt.

Yritysten työnjohto-oikeus sisältää oikeuden määrätä työn tekemisestä jopa ulkomailla. Samoin Puolustusvoimissa on vuosikausia ollut tapana lähettää upseereita ulkomaille opiskelemaan sikäläisiin sotakorkeakouluihin. Monet upseerit ovat käyneet komennuksella opiskelemassa jopa venäläisessä sotakorkeakoulussa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mihin erityisesti haluat viitata isäntämaasopimuksessa?

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen Vastaus kommenttiin #17

Siihen ,että Suomi isännöi ulkomaalaisia joukkoja,joita johtaa ulkomaalainen komentaja.
Sotilaallisesti sitoutumaton maa ei päästä rajojensa sisäpuolelle ulkovaltojen joukkoja harjoittelemaan tulivatpa ne idästä tai lännestä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #20

Suomi hyötyy monikansallisesta koulutuksesta ja harjoituksista, joissa Puolustusvoimien varusmiehet, reserviläiset ja kantahenkilökunta saavat tuntumaa suurten joukkojen toiminnasta nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen, kaikkien osapuolten maksaessa kulut vain omasta osallistumisestaan.

Yksinään Suomi ei tällaisiin harjoituksiin pysty, ja vastavuoroisuuden periaatteella on tietenkin asiallista tarjota ulkomaalaisille joukoille sama tilaisuus harjoitteluun Suomessa kuin meidän joukoillamme on heidän alueillaan. Samalla tulee tilaisuus nähdä, voiko heiltä ottaa oppia jossakin, tai kannattaako Suomen puolustusta varten hankkia jotakin, mistä näyttää olevan hyötyä harjoituskumppaneille.

Sotilaallisesti voi vallan hyvin olla sitoutumaton siinäkin tapauksessa, että harjoittelee yhdessä. Jokainen täysivaltainen valtio päättää itse, kenen joukkoja se päästää maahan harjoittelemaan. Harjoitellut joukko osaa asiansa paremmin kuin harjoittelematon tai huonommin harjoitellut. Pitäisikö kaikki joukkuepelitkin harjoitella pelaamalla vain oman seuran sisällä?

Isäntämaasopimus on pelkkä käytännön työkalu hommien saamiseksi sujumaan. Et löydä siitä yhtään ainutta kohtaa, jolla Suomi sitoutettaisiin minkään muun maan turvallisuuspolitiikkaan.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#2:
Jo otsikko osoitti kirjoittajan asenteen ja sisältö sitten sen, minkä firman asioilla hän liikkuu.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

No ei kai sitä nyt aivan huviksee Naton kanssa harjoitella. Ja tottahan pitää olla yhteensopivat vekottimet, että voidaan tarvittaessa toimia. Eihän tuota tarvitse edes kysyä. Sokea Reettakin näkee. Sitä tässä vain ihmettelee, että miten vakavalla naamalla puhutaan toista ja tehdään toista. Pukee huonosti näitä puhujia.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ehkä he luulevat että kansa on umpityhmää.

Ei ole vaikea kuvitella mistä suunnasta harjoitusvihollinen hyökkää.

On tosi surullista kun Niinistö& Niinistö on reivannut Suomen suunnan rauhan rakentajasta sotaan varustautujaan. Ovat johtaneet Suomen vaarallisille vesille.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Taitaa kansan näkemyksissä olla toivomisen varaa. Muistelen vain pressavaaleja. Täydestä meni.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Pitää kyllä olla aika urpo ellei kaikesta uutisaineistosta huolimatta ymmärrä Itämeren turvallisuusympäristössä tapahtunutta kielteistä kehitystä, joka ei todellakaan riipu Suomesta.

Pahan päivän tullen Suomen puolustusvoimat, niiden aseistus ja koulutustaso ovat viime käden keinot suomalaisten turvaamiseksi. Tosi surullista on se, jos reservin upseerilta puuttuu ymmärrys näiden merkityksestä rauhan tilan ylläpitäjänä.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

Onko nämä gripenit sitten puolustusgripenejä?

Mitäs jos Venäjä ehtii vallata suomesta jonkinlaisen osan puolustusgrippeneistä huolimatta.
Sitten sotaonni alkaakin kääntyä ja aletaaan valtaamaan menetettyjä alueita takaisin.
Joudummeko silloin ostamaan uudet hyökkäyshornetit puolustusgripeneiden tilalle?

Kannattaisiko ennemmin ostaa sellaiset monitoimikoneet joilla voi puolustaa ja tarvittaessa myös hyökätä?

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Meinaatko, että tehdään samalla tavoin kuin viimeksikin?

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

En meinannut mitään, mutta jopa sekin olisi mahdollinen skenaario.
Mutta ajatus oli sotaonnen kääntymisestä.

Myös täytyy pohtia pitäisikö olla erilliset hyökkäyshornetit mahdollisia vastaiskuja varten.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Muuten olen sitä mieltä että mitkään uhraukset eivät ole liian suuria jos niillä voidaan estää Venäjän uusi hyökkäys.

Nimim. Kaksi kertaa evakkoon joutunut

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Minunkin vanhemmat joutuivat kaksi kertaa evakkoon. Siksi kannatan ystävällisiä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin ja sotilaallista sitoutumattomuutta ja omaa vahvaa puolustusta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Samoin vuonna 1939 suomalaiset kannattivat ystävällisiä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin ja sotilaallista sitoutumattomuutta ja omaa vahvaa puolustusta, paitsi suhteellisen vauraalla 1930-luvulla nuukailivat puolustusmateriaalin hankinnasta malliin Cajander.

Hyvinkö auttoi?

Pointtihan on siinä, että Suomen sotaan joutuminen ei ole koskaan riippunut siitä, millaisia suhteita me kannatamme. Kaikissa suhteissa kun on se toinenkin osapuoli.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Meilläkin kävi varkaita ja siksi kai pitää parantaa ystävällisiä suhteita, etteivät enää tulisi kutsumatta. Se on kuullema paras tapa estää väkivaltaisuudet.

Varkaat eivät pidä siitä, että hankkisimme maailmanlaajuisen, keskinäisen yhtiön,turvatakuut mutta itse rakennettu vahva lukitus hyväksytään mukisematta. (srkm-varoitus)

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Yksilöityjen kysymysten avulla voitaisiin käydä rakentavaa keskustelua, jos vain hävittäjien kannattajista riittävän asiantuntevat (osa on auktoriteettiuskoisia) haluaisivat osallistua keskusteluun.
_____________________

Minun motiivi kirjoittaa on rahan rajallisuus. Suomi velkaantuu nousukaudessa.
Millaisella asiaan perehtymisellä kirjoitan: Olin kansanedustaja Tom Packalenin (ps.) järjestämässä kansalaisinfossa keväällä 2017, jossa oli vastakkain eversti evp Ahti Lappi ja ilmavoimien virassa oleva upseeri.
Sen jälkeen olen ostanut Ahti Lapin kolme kirjaa sekä Pentti Sainion kirjan. Sekä esittänyt Ahti Lapille sähköpostilla kysymyksiä ja saanut niihin vastauksia.

Hävittäjät tulisi rahoittaa ylimääräisellä verolla, jos ollaan rehellisiä. Jos ei olla rehellisiä, niin kuin paljon tapahtuu, ei puhuta niiden maksamisesta, vaan otetaan velkaa velan päälle (se on kivuttominta).
-Suomi ei kykene lyhentämään velkaansa ollenkaan vaan velka vain suurenee!

Kansanedustaja Timo Heinoselta (kok) en saanut Twitterissä vastausta seuraavaan (18.12.2018):
"Heitin ehdotuksen 40 hävittäjää ja miljardilla enemmän ohjuksia. (Säästöä tulisi arviolta 1 miljardi, vaikka ottaa huomioon, että yksikköhinta nousee pienessä hankinnassa.)

Onko vaihtoehtoisia tapoja käsitelty eduskunnan puolustusvaliokunnassa ja kenen aloitteesta, jonkun kansanedustajanko? Armeija tuskin itse esitti muuta vaihtoehtoa kuin 64 konetta."

Koko keskustelu meni harhateille, kun prof. Roope Uusitalo esitti vaihtoehtona pienempää määrää hävittäjiä (vähän yli 40), mutta ei mitään muuta korvaamaan poisjäävien hävittäjien hyökkäysvoimaa ohjuksilla. Yhä edelleen keskustelu menee harhateille.

Samoin näihinkään kysymyksiin ei ole saanut vastausta:
1) Millainen Suomen puolustuskyky olisi konkreettisesti i) rajatussa konfliktissa ja ii) täydessä sodassa:
A) 64 hävittäjällä
B) 40 hävittäjällä, joiden lisäksi jäisi rahaa miljardi ostaa tavallista enemmän ohjuksia olennaiseksi osaksi ilmatorjuntaa. Velanottoa tulisi 1 mrd vähemmän. [Tätä vaihtoehtoa ei ole keskustelussa käsitelty ollenkaan.]
Mitä hyökkäyksessä tapahtuisi, ja mitä Suomen puolelta tehtäisiin ja millä aseilla.
2) Jos vihollisella on vastassa 1,5 kertainen määrä hävittäjiä, onko Suomi alakynnessä jos Suomen ohjuspuolustus kykenee tiputtamaan lähes 100 % ilmatilaamme tulevista vihollisen hävittäjistä?
3) Miten pitkä on aika, jonka hävittäjä tehdessään rynnäkön on vihollisen näkökentässä antaen aikaa vihollisen sotilaan ampua hävittäjää kohti olalta ammuttava ohjus.
4) Eivätkö hävittäjät ole alttiita vihollisen ohjuspattereille?
5) Yksikin hävittäjä parvesta riittää paikantamaan vihollisen. Sen jälkeen koordinaatit on tiedossa ja hävittäjän hyökkäyksen ohella saadaan lähetettyä ohjus vihollisen asemiin kylvämään kauhua. Paljon nopeammin kuin hävittäjien lento varikolle tankkaamaan ja uusi lento.
Onko tässä ajattelussa jokin virhe?
6) Suomen saa polvilleen ohjuksilla pääkaupunkiin. Kännyköitä räpläävä kansa lamaantuu hetkessä, kun keskeiset paikat on täynnä sirpaleita ja roinaa.
Miksi ei siis hankita ballististen ohjusten torjuntakykyä?

Eiköhän väite, että koko Suomea ei sitten puolusteta, jos ei hankita 64 hävittäjää ole puolitotuus, koska
puolustuksen kulmakiviä ovat
a) panssarien torjunta
b) pääkaupungin (ainakin sen) ohjuspuolustus, ja
c) hävittäjät.

HS 27.11.2017
"Ballististen ohjusten torjuntaan kykenevä järjestelmä maksaa liikaa suhteessa sen tuomaan hyötyyn."
"Ei se ballististen ohjusten räjähde kovin suurta vaikutusta tee, jos siinä ei ole mitään kriittistä alla." (Eversti Keränen)
-No, entäpä jos kohteena on keskusliikkeiden (K- ja SOK-) keskusvarastot (ruoanjakelu), eduskuntatalo, Rautatieasema, metron solmukohta-asema (Rautatieasema), Helsinki-Vantaan lentokenttä, presidentin linna, puolustusministeriö. Suomi halvaantuisi hetkessä ja valmius neuvottelupöytään tekemään myönnytyksiä nousisi kertaheitolla.
"Ihmiset pitää saada suojaan, materiaali hajauttaa ja ilma-alukset ilmaan." (Eversti Juha-Pekka Keränen).
"Ballististen ohjusten tyypillisiä maaleja ovat tykistöjärjestelmät, ohjus- ja ilmatorjuntajärjestelmät, joukkokeskittymät, lentotukikohdat ja komentopaikat."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005465027.html
___________________________
Ilmatorjunnan eversti evp Ahti Lapin mukaan alivoimaisella osapuolella maasta ammuttavat ohjukset ovat kustannustehokas vaihtoehto osana ilmapuolustusta, jolloin hävittäjiä riittäisi pienempi määrä.

Ohjusten pudotusteho on varsin suuri (työluku voisi olla 5 ohjusta tarvitaan pudottamaan yksi lentokone, lähde: Ahti Lappi; Vietnamin sota). Tällä vuosituhannella käydyissä sotatoimissa (Afganistan, Irak, Georgia, Libya, Ukraina ym) hävittäjillä on varmuudella ammuttu alas vain yksi kone, ilmatorjunnalla useita kymmeniä.

Ohjuksilla ei tule Suomelle miestappioita.
- Vaihtoehtoinen malli olisi 40 hävittäjän osto, säästöä tulisi 2 miljardia. Tästä 1 miljardilla ostettaisiin ohjuksia (luokkaa 1.000) täydentämään hävittäjien puolustuskykyä. 1.000 ohjuksella pudotetaan enimmillään 200 hyökkääjän konetta, jolla on suuri painoarvo.

Hävittäjistä ei ole hyötyä, kun hyökkääjä tuhoaa ensitöikseen lentokentät ja hävittäjien luolat.

Kuorma-auton lavalla kuljetettavat ohjukset ovat liikkuvia ja vaikeammin tuhottavia kuin lentokentät. Irakin sodassa irakilaiset piilottelivat ohjuspattereita päivisin maantiesiltojen alla poissa tiedustelusatelliittien valokuvista.

Maasta ammuttavat ohjukset ovat toimintavalmiina 24/7. Hävittäjillä voidaan hetkellisesti tuottaa tappioita viholliselle, jos vastustajan ilmaylivoima ei sitä estä.

Suomelta puuttuu korkeatorjuntakyky, kun BUK-M1:t poistettiin käytöstä 2016.
Aiheellista olisi käsitellä asiat tärkeysjärjestyksessä, ei yksi pala kerrallaan. Mitä koko turvallisuus tulisi maksamaan, mitkä ovat tärkeimpiä?
- Krimin valtaus aiheutti pakotteet, joiden takia Venäjältä ei voi ostaa uutta.
Paljonko korkeatorjuntaohjusten hankinta tulee maksamaan? Miljardin? Puhutaan hävittäjät 10 + laivat 1,2 + ohjukset 1, yhteensä 12,2 miljardin kokonaismaksimihinnasta.

Laivat ovat kallis lavetti eli alusta meritorjuntaohjuksille, joita voitaisiin operoida maalta käsin. Näin sanoi minulle armeijan upseeri.

Pentti Sainio kertoo kirjassaan Armeijan hukatut miljardit (2016), miten pitkällä ollut ATACMS-tykistöohjusten hankintasuunnitelma yllättäen peruttiin 2014. Syy peruuntumiseen: Hornetien lisävarustelut ovat syöneet koko ajan rahaa. Ei ole toimittu kustannustehokkaasti. Putket oli hankittu, mutta ei ammuksia. Nyt ammuksia vihdoin hankitaan 2019.

Kesäkuussa 2017 kansanedustaja Kari Uotila (vas) muistutti eduskunnassa, että puolustusministeri Anneli Taina (kok) ajoi taisteluhelikoptereita välttämättöminä. Niistä saatiin aikaiseksi julkinen keskustelu, ja niitä ei hankittu eikä niitä kukaan ole kaivannut.

Se, millaista nykyaikainen sodankäynti on, ei ole salaisuus, josta ei voitaisi keskustella. Se ei ole enää miehitetty kone vastaan miehitetty kone ilmataistelua.

Esko Nurminen, varatuomari, res.kers
http://eskotnurminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2660...
______________________________
- Nyt on alettu käyttää argumenttia, että tarvitaan vähintään 64.
Jussi Niinistö: jos olisi 100, olisin rauhallinen.
- Mutta näkyikö tällaista kommenttia aiemmin vai syntyikö se nyt vasta, kun määrää alettiin kyseenalaistaa?
______________________________
Avainsana on Nato-yhteensopivuus (turvaaminen toisten apuun, mikä voi olla pettävää), mutta se saavutettaisiin yhtä hyvin ostamalla 40 hävittäjää JA täydennykseksi ohjuksia.
_______________________________________
Puolustusvoimat ei argumentoi.
Puhuu vain neljän hävittäjän parvista ym.
Kun esim. saisi yksilöityjä vastauksia minun esittämiin kysymyksiin.
Ainoat kommentit ehdotukseeni 40 hävittäjästä
JA täydennykseksi miljardilla ohjuksia, olen saanut puolustusministerin avustaja Petteri Leinolta:
A) Hävittäjät ja ohjukset eivät ole toisiaan poissulkevia vaan täydentäviä.
-Tottakai, mutta kun rahaa ei ole kaikkeen hyväänkään ja eihän tässä sanallakaan oteta kantaa, korvaisiko miljardilla ostettavien lisäohjusten kapasiteetti poisjäävän 24 hävittäjän kapasiteetin 100 %:sti tai esim. 90 %:sti.
B) Hävittäjien ostossa ei ole kyse vain lentokoneiden kaupasta, vaan kokonaisen asejärjestelmän (tutkineen ym.) ostamisesta.
-Kyllä, mutta asejärjestelmä saataisiin yhtä hyvin ostamalla 40 hävittäjää.

Kun tarjousta ei ole pyydetty 40 hävittäjästä, todellista vaihtoehtojen punnintaa ei tapahdu.
Keskustelu jää käymättä. Velkaa vain velan päälle.
- Asiaa pitää siis rummuttaa seuraavalle eduskunnalle.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mistä blogisti, Reservin vänrikki/ kenttätykistö, sen voi tietää ovatko ne Suomen tykit sitten puolustustykkejä vai hyökkäystykkejä?

1. Nykyaikaisilla monitoimihävittäjillä – kaikilla HX-ehdokkailla – on aseineen sekä ilmasta ilmaan- että ilmasta maahan -suorituskyky. Niillä kaikilla voidaan tukea Suomen puolustusta sekä ilmassa, maassa että merellä.

2. Onko suunnitelmissa hornettien käyttö myös Suomen rajojen ulkopuolella – puolustussuunnitelmat eivät ole julkisia. Mahtaako mahdollinen hyökkääjä sitten suunnitella toimivansa Suomen rajojen sisä- vai ulkopuolella? Tuskin kertoo, vaikka kysyttäisiin.

3. "Onko kenties kyse natoyhteensopivuuden korostuksella se, että hornetteja käytetään nato-operaatioissa eri puolilla maailmaa , vaikkapa Afrikassa pommittamassa jonkun EU- jäsenmaan entisen alusmaan kapinallisia. Nato-koneiden pommitukset Libyassa ovat tuoreessa muistissa."

Suomen hävittäjien käyttökohteet ovat aina poliittinen päätös, joten sitä on varmaan kysyttävä kulloiseltakin TP-UTVA:lta. Mikä on blogistin käsitys nykyisten F/A-18 Hornetien käytöstä pommituksiin tähän mennessä?

Libyan sisällissodassa Gaddafin joukkojen kansanmurha estettiin liittouman ilmaiskuin, mutta olisiko blogistille ollut mieluisampaa seurata libyalaisten siviilien teurastusta? Onko siinä tuoreessa muistissa sitä, kuka Syyriassa viimeksi pommitti ilmaiskuin sairaaloita ja opposition asuinkortteleita?

4. "Saab-Gripenien hankinta istuisi hyvin Suomen ja Ruotsin syvenevään puolustusyhteistyöhön. Kaupalla saataisiin kokoonpano Suomeen ja runsaasti työtä ja osaamista. Samalla nato-riipuuvuus vähenisi."

Nämä näkökohdat ja paljon enemmän ovat HX-hävittäjän valintaperusteena, kuitenkin sotilaallinen suorituskyky tärkeimpänä koska asejärjestelmän ostosta on kyse. Lähemmät yksityiskohdat löytyvät Ilmavoimien nettisivuilta.

5. "Eikä pitäisi panostaa tehokkaaseen ilmapuolustukseen superkalliiden hyökkäyshornettien sijaan?"
Maamme parhaat kokonaismaanpuolustuksen asiantuntijat osaavat tämän asian päätellä meitä paremmin. Saman sarjan kysymys olisi "eikö pitäisi panostaa tehokkaisiin puolustus-rynnäkkökivääreihin superkalliiden hyökkäyskenttätykkien sijaan".

6. "Saab Gripen ja tehokas ilmapuolustusjärjestelmä voisi olla kustannustehokkain malli." - Ehkä voisi, mutta ehkä jokin toinen ehdokas olisi vielä kustannustehokkaampi, arvioitaessa ilmahyökkäysten jälkeen eloon jääviä suomalaisia ja ehjäksi jäävää infrastruktuuria. Kaikeksi onneksi meitä maallikoita paremmat asiantuntijat ratkovat tätä kysymystä ihan viran puolesta.

7. "Miksi presidentti Niinistö haluaa haastattella henkilökohtaisesti ehdokkaat uudeksi puolustusvoimain komentajaksi? Varmistetaanko näin oikean henkilön valinta "oikean "ostopäätöksen" tekijäksi?" – Olisipa outoa, jos tasavallan presidenttiä ei kiinnostaisi tuleva puolustusvoimien komentaja, jonka hän nimittää – ja joka ei todellakaan päätä Suomen seuraavaa monitoimihävittäjää.

Suomen edun määritteleminen ei ole ollut UKK:n vallassa muutamaan vuosikymmeneen, eivätkä historiantutkijat välttämättä ole yhtä mieltä siitäkään, toimiko hän sen edistämiseksi aina virassa ollessaan. Onneksi maamme sisäpolitiikka on tänään paljon terveemmällä pohjalla, eikä noudatettu turvallisuuspolitiikka ole toistaiseksi ajanut meitä vaikeuksiin. Seuraavalla monitoimihävittäjälläkin on siinä oma tehtävänsä.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen

Kohta 2: kyllä hävittäjiä aiotaan käyttää myös rajojen ulkopuolella. Se kai on ymmärrettävää, että Suomen ei sodassa tarvitse odottaa toimettomana, että lisää pataljoonaa vyöryy yli rajan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Sotaan kuuluu aina myös valmius hyökkäykseen, koska joskus täytyy uhata kostaa vihollisen hyökkäys suurta tuhoa vihollisen alueella aiheuttavalla vastaiskulla. Strategia, jossa kaikki sodankäynti tapahtuu omalla puolella rajaa, on katastrofaalisen huono.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

En tietenkään tarkoittanut, että hankittavat koneet olisivat joko tai.
Vaan herättää keskustelua mikä olisi paras yhdistelmä Suomen puolustamiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla.
Tässä maasta laukaistavat ohjukset, droonit ym. ym. olisi syytä ottaa mukaan suunnitelmaan eikä puhua vain 60 hävittäjästä, jos naapurilla on monta kertaluokkaa suuremmat määrät.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"...Vaan herättää keskustelua mikä olisi paras yhdistelmä Suomen puolustamiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla."

No sitähän HX-hankkeessa ollaan parhaillaan tekemässä, viidestä eri lentävästä aselavetista kaikkine järjestelmineen, integroituna Suomen kokonaismaanpuolustukseen. Tiesitkö muuten, että Ilmavoimat pyytää kilpailevilta toimittajilta kokonaisratkaisuja määrättyihin ongelmanasetteluihin, joissa ratkaisuun saa sisältyä muutakin kuin monitoimihävittäjät? Esimerkiksi miehittämättömien droonien yhteiskäyttö hävittäjien kanssa voi kuulua tarjoukseen; totta kai ehdotuksen uskottavuus pitää todistaa käytännössä.

"Tässä maasta laukaistavat ohjukset, droonit ym. ym. olisi syytä ottaa mukaan suunnitelmaan"

Luuletko tosiaan, että Puolustusvoimissa ei ollenkaan seurata kansainvälistä sotatekniikan kehitystä? Kerropa yksikin Suomeen rinnastettava kehittynyt Euroopan valtio, joka on luopunut monitoimihävittäjistä.

"... eikä puhua vain 60 hävittäjästä, jos naapurilla on monta kertaluokkaa suuremmat määrät."

Mitä tulee monta kertaluokkaa suurempaan naapuriin, on päivänselvää, että yksinään Suomi ei sen hyökkäystä vastaan pärjää pitempää aikaa – itseämme vahvempien kanssa liittoutuminen on silloin ainoa tapamme onnistua puolustautumisessa.

Käyttäjän eskotnurminen kuva
Esko Nurminen Vastaus kommenttiin #28

"...ratkaisuun saa sisältyä muutakin kuin monitoimihävittäjät?"

Eiköhän tuo jää teoriaksi? Ainakin se, että vaihtoehdoksi tarjottaisiin esim. 40 hävittäjää JA miljardilla ohjuksia.

Kukaan puolustusvoimista ei tuo esille tuollaista argumenttia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #35

Emme tässä vaiheessa voi tietää, mikä jää teoriaksi ja mikä tulee käytännöksi.

Kukaan maanpuolustuksen kokonaisuudesta ymmärtävä puolustusvoimista tuskin tarjoilee älyttömyyksiä, kuten alimitoitettua määrää monitoimihävittäjiä. Mutta aseistuksen ja sensorien suhteen sekä lentokoneissa että maassa olevilla laveteilla ei liene mitään periaatteellisia esteitä, jos niille on esittää järkevät perustelut.

Matti Simonaho

"6. Saab Gripen ja tehokas ilmapuolustusjärjestelmä voisi olla kustannustehokkain malli."

JAS Gripenin historia teollisuusvakoiluineen ja korruptiokauppoineen on mielenkiintoinen. Myös se, että Ruotsi on pakotettu tukiostamaan JAS Gripeneitä on mielenkiintoinen. Varaosien saanti ja NATO yhteensopivuuden ylläpitäminen voi olla tiukassa jos SAAB AB tekee konkurssin. Asiaa ei ole virallisesti vahvistettu - ja tuskin vahvistetaan - mutta Thaimaassa 2017 maahan syöksyneestä JAS Gripenistä on kerrottu että "Jotain vikaa ohjauslaitteistossa"; https://www.youtube.com/watch?v=Q7u4cJLN-Xg

Ostin kerran sellaisen kauko-ohjattavan auton. Valinta oli 150€ ja 50€ maksanvan auton välillä. Päädyin 50€:n ratkaisuun joka esitietojen mukaan oli yhtä tehokas ja kestävä kuin 150€:n auto. Ostamani auto kesti 3 vuotta ja "se oli siinä". Naapurilla on 150€:n auto ja toimii vielä tänäänkin, noin 10 vuotta jälkeenpäin. "Kustannustehokas ja halpa" ei ole yhtä kuin paras - varsinkaan kun puhutaan Maan ja Kansan puolustamisesta.

Matti Simonaho

Puolustukseen kuuluu myös sellainen strateeginen osatekijä, että pitää hyvät välit naapurin kanssa, niin ei tarvitse sotia.

Venäjän mukaan Suomen ja Venäjän välit ovat samat kuin ennen Ukrainan kriisiä, mutta Venäjä on uhannut lakkauttaa diplomaattiset yhteydet Ruotsin kanssa ellei räksyttäminen lopu;

"- Ruotsin pääministeri osoittaa aina Venäjän pahimmaksi viholliseksi ilman minkäänlaisia todisteita. Nyt olemme väsyneet siihen. Ei ole väliä, oletko pääministeri, paavi tai Jeesus Kristus, perusteettomia syytöksiä ei saa esittää. On ymmärrettävä että perusteettomiin syytöksiin vastataan. Toivottavasti seuraava hallitus muuttaa Venäjän politiikkaansa. Ruotsin ja Venäjän väliset suhteet ovat niin pahat, etteivät ne enää pahemmat voi olla, Venäjän suurlähettiläs Viktor Tatarintsev sanoo. " (Expressen)

Edellä mainituista asioista, ei Bonniersin omistamat lehdet jotka "ei vastaa sivujen sisällöstä, oikeellisuudesta, täsmällisyydestä tai luotettavuudesta eikä tietojen käytön välittömästi tai välillisesti aiheuttamista vahingoista" Suomessa kerro.

http://www.mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=uutisia_...

Käyttäjän minskukoskela kuva
Katriina Minna Koskela

Matti Simonaho- hyvä näkökulma!! Natokiima ei saa olla kova. Ja Niinistö on senverran tyhmä, että esim ainoana maana toteutti Ukrainan sodan aikana kauppaboikotit, muut maat kusi Suomea silmään ja vei kokoajan Venäjälle tavaraa :) Meillä on niin tyhmä presidentti, pani valion melkeen konkurssiin ja Venäjän kauppa supistui 20 prosenttia !!

Käyttäjän minskukoskela kuva
Katriina Minna Koskela

Matti Simonaho- hyvä näkökulma!! Natokiima ei saa olla kova. Ja Niinistö on senverran tyhmä, että esim ainoana maana toteutti Ukrainan sodan aikana kauppaboikotit, muut maat kusi Suomea silmään ja vei kokoajan Venäjälle tavaraa :) Meillä on niin tyhmä presidentti, pani valion melkeen konkurssiin ja Venäjän kauppa supistui 20 prosenttia !!

Matti Simonaho

Few years back, Sweden wanted to sell 10 cannons to Norway. Norway said "No." to the Swedish cannons. Sweden placed the cannons in Gotland together with 150 men as protection against a Russian attack.

Sweden corrupted South-Africans and manage to sell 28 JAS Gripen fighters to South-Africa in 1999. The last one of those 28 fighters were delivered in 2012. In 2015 South-Africa wanted to return the JASses referring to corruption and the fact that they among many other things have no pilots and no service personal to those Swedish JASses. Instead they want to use the billions to build schools, dig wells, and to improve the health care in South-Africa.

May be the best thing to do is to reverse the deal and place those JASses in Gotland too. I mean, according to 17´th century war strategy, 10 cannons, 150 men and 28 JASses will be enough to secure Gotland.

May be the best thing to do is to keep those JASses on the ground without pilots and service personal: https://www.youtube.com/watch?v=Q7u4cJLN-Xg

Käyttäjän minskukoskela kuva
Katriina Minna Koskela

http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2685...

Lue tämä blogi jos haluat hävittäjähankintaan erilaista näkökulmaa!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut