Sinipunaa pukkaa
Vaalit on käyty ja voittajat kukitettu. Pölyn laskeuduttua alkaa karu arki pääsiäispyhien jälkeen. Antti Rinne pääsee sondeeraamaan hallituskokoonpanoa. Saattaisi olla hyödyksi ottaa oppia menneisyyden tapahtumista.
Huhujen mukaan "tavallisesti hyvin perillä" olevista lähteistä saadun " tiedon" mukaan sinipunahallituksesta sovittiin jo ennen vaaleja etelärannan ja pitkän sillan isojen poikien kesken.
Tulee mieleen ns. kassakaappisopimus keskustan, kokoomuksen ja RKP:n kesken. Koivisto torpedoi kyseisen suunnitelman ja nosti pääministeriksi Suomen pankista kokoomuslaisen Harri Holkerin. Hallituksen tehtävänä oli hallitun rakennemuutoksen toteuttaminen Suomessa. Siitä tuli kuitenkin hallitsematon rakennemuutos. Nykyisellä presidentillä ei ole enää Koiviston valtaa ohjata hallituksen muodostamista. Halusta ei tiedetä.
Demokratian kannalta "kassakaappisopimukset " ovat tuhoisia. Siksi olisi toivottavaa, että huhu olisi ennenaikainen ja liioiteltu.
Mikäli sinipunaa pukkaa, niin kaatunut sote menisi uusiksi ja maakuntahallinto joutuisi roskikseen. Ilman verotusoikeutta maakuntaitsehallinto olisi susi. Verrataanpa vaikka Ruotsiin ja Tanskaan.
"Hornettihankinnat" pitäisi ottaa uudestaan syyniin ja ajatella enemmän Suomen puolustusta ja työllistämistä. Köyhyyden kasvu, keskiluokan ahdinko ja valtion alati jatkuva velka kaipaa todella vakavaa huomiota ja toimia. Valtiovarainministerin salkun haltijaksi tarvitaan jämäkkä talousmies tyyppiä Erkki Virtanen.
Maailmantalous on matkalla kohti syvenevää taantumaa, josta selviäminen vaatii Suomelta osaavan ja päätöskykyisen hallituksen.
Pöhötetyt vaalilupaukset on pantava syrjää, otettava järki käteen ja käärittävä hihat. Muut pohjoismaat ovat osoittaneet, että myös demarivetoinen hallitus saa tuloksia aikaan. Muistellaanpa vaikka entistä pääministeriä Göran Perssonia, josta kehittyi jämäkkä johtaja Ruotsille.
Onnea matkaan ketkä sitten tulevatkaan olemaankaan hallituksen salkunkantajia.
Kommentit (0)