marttiissakainen

Mihin menet EU?

 

EU- vaaleja odotellessa lienee paikallaan  pohdiskelu EU:n tulevaisuudesta. Eurooppaa on integroitu pitkään ja hartaasti. Rooman sopimuksen allekirjoitusksesta on kulunut jo 61vuotta eikä valmista näytä tulevan.

Eurolla yritettiin ajaa EU:ta kohti tiivistä talousunionia. Hanke vesittyi , kun EMU-kriteereistä annettiin periksi ja poliittisin perustein mukaan otettiin maita, jotka sinne eivät olisi kuuluneet kuten Italia, Kreikka, Portugali jne.

Virhe on tullut kalliiksi, josta Suomikin on saanut karvaasti kärsiä joutuessaan maksumieheksi Euroalueen heikkoja talouksia pelastettaessa, muuten ainoana pohjoismaana. Ruotsi ja Tanska olivat meitä viisaampia  jättäytyessään euroalueen ulkopuolelle oman valuuttansa varaan.

Nyt EU:n johtajilla on sormi suussa. Kansallismielisten oikeistovoimien rynniessä eteenpäin EU:n vakiintunut valtapooli sosialistien ja konservatiivien kesken on vaarassa murtua. Populisteiksi kutsutut liikkeet lisäävät kannatustaan samaten äärivasemmisto. Perinteinen liberaali keskusta supistuu. Tästä oli kuvaava esimerkki Suomen eduskuntavaalit.

EU:lla näyttäisi olevan kolme vaihtoehtoa:

1. Jatkaa nykyistä hapuilevaa politiikkaa ja toivoa parasta. Seurauksena olisi vääjäämättä statistin osa USA:n, Kiinan, Venäjän ja maailman uusien talouksien rynniessä eteenpäin.

2. Aloittaa prosessi päätösvallan siirtämiseksi kansallisvaltioille ja keskittymällä luomaan toimiva, kilpailukykyinen sisämarkkina, maailman johtava talousalue.

3. Edetä integraatiossa ns. kahden nopeuden strategialla. Syvempään integraatioon halukkaiden maiden annettaisiin  edetä omaan tahtiin ripeästikin.  Jolloin muodostuisi ns. kova ydin Saksan ja Ranskan ympärille. Muut ns. reunavaltiot etenisivät omaa hitaampaa vauhtia. Joidenkin sallittaisiin erota: Brexit, Svexit, Fixit jne.

Mikä näistä vaihtoehdoista toteutuu vai toteutuuko mikään?Toukokuun  EU-vaalit näyttävät osviittaa. Miten Suomen tulisi menetellä? Saksan kyljessä eteneminen on tuskin viisasta. Saksan talouden alkaessa yskiä, vrt. sen autoteollisuuden vaikeudet, Saksan halu toimia maksumiehenä heikoille euromaille voi lopahtaa.

Vaihtoehto 3 näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä. Aika näyttää. Suomen kannattaa vakavasti miettiä suunnan muutosta EU:n ytimestä kohti pohjoismaista blokkia EU:n sisällä ja jatkossa jopa irtaantumista euroalueesta ja kenties koko EU:sta. Odotettavissa oleva talouden alamäki saattaa nopeuttaa prosessia.

 

Martti Issakainen

Tähtilikkeen EU-vaaliehdokas

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Ilman kansalaisten tukea EU hajoaa.Kysymys kuuluukin miten saada menetetty kansalaisten luottamus takaisin.
Varsin kuvaavaa on EU-vaalien heikko äänestysprosentti. Suomessa se viime vaaleissa oli vain 42%. Nyt eduskuntavaalien väsyttämä kansa tuskin viitsii vaivautua uurnille senkään vertaa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suomi on ollut itsenäinen valtio jo 100 vuotta eikä valmista ole tullut vieläkään.

Selvästikin kansallinen tie ei johda mihinkään, koska ympäröivät maat, maanosa ja maailma määrittää mikä milloinkin olisi ollut järkevää kansallista politiikkaa, mutta kansallisesti päätöksiä ei synny samaa tahtia kuin ulkomaailma edellyttää.

Jos Euroopassa olisi 27 kansallista kotiin päin vetävää osa-optimoivaa valtiota, eläisimme keskellä katastrofia. Haitat yritettäisiin työntää naapureille ja poimia pelkät edut itselle. Päädyttäisiin siihen, ettei olisi enää yhteisiä markkinoita ja harmoniaa tässä määrin kuin nyt.

Euroasia alkaa väsyttämään. Sitä jaksetaan tuoda esille millä tavoin omasta valuutasta on hyötyä ja millä tavalla eurosta on haittaa. Euron hyötyjä/haittoja kuuluu tarkastella yli suhdanteiden. Ruotsin varallisuus eurokriisissä kyykkäsi 10% välittömästi kruunun heikennyttä. Joutuvat nyt tekemään työtä 10% enemmän tienatakseen sen mitä ennen. Kun Ruotsilla menee hyvin, kruunu kallistuu ja vienti hyytyy. Suomessa ollessa noususuhdanne euro ei kallistu, jolloin vienti vetää entiseen tahtiin.

Käyttäjän erkkilaitinen kuva
Erkki Laitinen

Jos EU:ssa toimittaisi käytännöllisesti ja toimivia ratkaisuja etsien, vaihtoehto 3. olisi todennäköinen valinta. Siellä kuitenkin on tapana ajelehtia kriisistä toiseen vailla sen suurempaa logiikkaa, joten vaihtoehto 1. on todennäköisin ajautumisen suunta.

Käyttäjän ErkkiLatvala kuva
Erkki Latvala

Kun ollaan vielä hetken eu:ssa meille käy samoin kun on tämä Heikin sukunimi

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Heikille. Katsopa miten Tanskan ja Ruotsin talouksilla menee.Valtion velka ja työllisyys vaikka aluksi. Suomelle eurossaolo on maksanut maltaita ja jatkoa seuraa.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Katsopa miten ja missä Ruotsissa ja Tanskassa palkat sovitaan. Suomessa palkat päätetään liittokohtaisesti ja sopimus on kaikkia yrityksiä sitova. Kymmenen vuotta Suomen kustannusrakenne oli kansainvälisesti kilpailukyvytön työmarkkinamallin vuoksi.

Jokaisessa taantumassa osa ihan oikeista työpaikoista tuhoutuu. Samalla myös tuotanto ja vienti. Uudet työpaikat, mitkä noususuhdanteessa kovalla vaivalla saadaan synnytettyä, sama määrä kadotetaan yleissitovuuden ja liittokohtaisen takia lamassa. Siksi Suomen työllisyysaste pysyy matalana ja budjettivaje ammottaa.

Tanskassa ja varmaankin myös Ruotsissa työttömyysturva kannustaa töihin. Suomessa pysymään työttömänä, eikä hakeutumaan töihin. Turvan pitäisi olla alussa korkea ja laskea nopeaa tahtia perustasolle. Tällöin työkykyiset hakeutuisivat töihin eikä kotisohvalle.

Kyllä se on ihan omasta tyhmyydestä johtuvaa, eikä euron syytä, että huonommin meillä menee.

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 6

Niin Tanskassa, Ruotsissa kuin Suomessa palkoista sopiminen kuuluu siihen kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin. Niistä ei unioni päätä.

Suomessa varmaan kautta historian olisikin mennyt paremmin jos talous olisi annettu ruotsalaisten hoidettavaksi. Suomalaisille sitä ei pitäisi missään nimessä antaa.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Issakainen voisi vertailla Suomen ja Ruotsin vientiteollisuuden eroja, siellä kun piilee se suurin syy miksi Suomi joutuu ottamaan kv-taantuman iskut rajusti enemmän vastaan kuin Ruotsi, toki valuutalla on merkityksensä, mutta vain marginaalisesti ja siksi vientiteollisuuden suunnalta ei vaatimuksia omaan valuttaan palamiseen juurikaan kuulla.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mikä mahtaisi olla Suomen asema Fixitin jälkeen ilman NATO-jäsenyyttä?

Suomen tulisi ehdottomasti ennen mahdollista eroaan EU:sta liittyä NATO:n jäseneksi. Muuten Suomi muuttuisi Fixitin myötä Valkovenäjän kaltaiseksi Venäjän myötäilijäksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut