marttiissakainen

Tanskan arvaamattomat hallituskuviot

Sosiaalidemokraatit saivat 48 paikkaa ja 26 % äänistä Tanskan parlamenttiin. Myös pääministeripuolue Venstre ( keskusta) lisäsi kannatustaan lähes 4 % ja sai 43 paikkaa ( 23.4%  äänistä.) Myös toinen hallituspuolue Konservatiivit ( kokoomus ) lähes tuplasi paikkalukunsa. Sensijaan kolmas hallituspuolue liberaalinen allianssi romahti lähelle 2 %:n äänikynnystä. Puolueen puheenjohtaja ulkoministeri Anders Samuelsson putosi parlamentista ja saman tien ilmoitti erostaan puoluejohtajana.

Kolmas suuri puolue Danske folkeparti ( perussuomalaiset ) menetti 16 edustajaa ja romahti 8.7 %:iin edellisten vaalien 21.1%:sta. Pettynyt puheenjohtaja  Kristian Thulesen Dahl ilmoitti kuitenkin jatkavansa puheenjohtajana. Puolueen kannatusta söivät sekä Venstre että demarit ja oikealle syntyneet uudet puolueet Tiukka kurssi ja Uuskonservatiivit, josta tuli uusi  puolue parlamenttiin. 

Sos.demien puheenjohtaja Mette Frederiksen suuntaa kohti pääministerin virka-asuntoa vasemmiston ja sosiaaliliberaalisen Radikale venstren avulla ja yhteensä 91 edustajan tuella. Radikale venstre lähes tuplasi kannatuksensa 8.6 %:iin.

Mette Frederiksenin vihervasemmistohallitus näyttäisi varmalta, mutta onko sittenkään? Vaaán kielenä on Radikale venstre, joka perinteisesti on tasapainoillut oikeiston ja vasemmiston välillä ja usein päässyt vaikuttamaan kokoaan suuremmalla panoksella ja päättämään pääministeristä sekä saanut hallitusohjelmaan mieleisiään asioita. Sosiaaliliberaalien merkitys on taas avainasemassa, kun muut pienpuolueet romahtivat.

Parlamenttiin oli tyrkyllä kolme uutta puoluetta sekä pitkään jäähyllä ollut kristillisdemokraatit. Vain yksi uusi puolue, Uuskonservatiivit, ylitti 2%:n äänikynnyksen.

Kohtalon ivaako vai mikä  koetteli kristillisdemokraatteja? He jäivät vaivaiset 150 ääntä alle äänikynnyksen ja siten 3-4 paikkaa paitsi parlamentista.

Edessä odottavat tiukat hallitusneuvottelut eikä lopputulos ole lainkaan varma. Mikäli sosiaaliliberaalit menevät Venstren Lars Lökke Rasmussenin taakse, hän voisi jatkaa päämisterinä.

Pääministeri Rasmussen ehdotti vaalien aattona yhteishallitusta sosiaalidemokraattien kanssa, jolloin ne kaksistaan voisivat muodostaa enemmistöhallituksen. Se vakiinnuttaisi Tanskan poliittisen kentän ja laittaa pienpuolueet vähäksi aikaa syrjään. Tanskassa on perinteisesti ollut tiukka blokkiraja oikeiston, sinisten ja vasemmiston, punaisten välillä.

Politiikka on kuitenkin mahdollisuuksien taidetta ja blokkiraja murtui  Ruotsissakin. Miksei Tanska voisi seurata Suomen ja Ruotsin esimerkkiä?

Tanskaa on perinteisesti hallittu vähemmistöhallituksien kompromissien kautta, tosin hyvin tuloksin. Olisiko aika kokeilla myös blokkirajan yli menevää enemmistöhallitusta? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Rasmus Paludanin perustama "Tiukka kurssi"-puolue, joka sai tarvittavat 20 000 kannattajakorttia kasaan juuri ennen vaaleja jäi niukasti alle 2 % äänikynnyksen. Paludanin ääri-islamvastainen puolue sai yllättävän hyvän kannatuksen pienellä ehdokasjoukolla.Ja oli lähellä päästä parlamenttiin.

Danske folkepartin ( perussuomalaiset ) koki murskatappion. Perussyynä oli se,että pääministeripuolue Venstren topakka integraatioministeri Inger Stöjbjerg ajoi koko vaalikauden jatkuvasti kiristyvää maahanmuuttopolitiikkaa. Sitä myötäilivät demarit sopivalla etäisyydellä.

Lopullinen niitti Danske folkepartin pudotukselle oli sen oikealle puolelle syntynyt uusi islamvastainen puolue- Uuskonservatiivit. Se ylitti äänikynnyksen ja sai edustajia parlamenttiin.Tulee varmaan jatkossakin nakertamaan Danske folkepartin kannatusta.

Suomen perussuomalaiset saavat olla iloisia ettei heidän oikealla puolellaan ole uutta islamvastaista puoluetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Sivut